Hirvijahti alkaa lauantaina — ”Oranssinuttuja alkaa taas näkyä metsässä ja suosittelen saman värisiä vaatteita muillekin metsässä liikkuville” — Hirven suolistus on taitolaji, katso videolta, miten se tapahtuu

— Etelä-Kymenlaaksossa hirvikanta on runsas ja peurakolareita tapahtuu luvattoman paljon, toteaa Satu Aurala Kymin ja Karhulan Riistanhoitoyhdistyksestä. Kymin ja Karhulan alueelle saatiin saman verran pyyntilupia kuin vuosi sitten.

aop

Hirvikannan sääntely vähentää taimikoille aiheutuvia. Toisaalta liian tiheä hirvikanta vaikeuttaa talvisaikaan hirvien ravinnon saamista.
Hirvikannan sääntely vähentää taimikoille aiheutuvia. Toisaalta liian tiheä hirvikanta vaikeuttaa talvisaikaan hirvien ravinnon saamista.

Hirven varsinainen metsästysaika alkaa huomenna lauantaina.

— Kyllä, hirvenmetsästys alkaa lauantaina meidänkin metsästysseurallamme. Oranssinuttuja alkaa taas näkyä metsissä. Suosittelen samanväristä pukeutumista muillekin metsässä liikkuville, toteaa toiminnanohjaaja Satu Aurala Kymin ja Karhulan Riistanhoitoyhdistyksestä ja Ylänummen metsästysyhdistyksestä.

Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 50 385 hirven ja 58 094 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

— Edessä on vilkas syksy. Olemme saaneet saman verran pyyntilupia kuin viimekin vuonna, kertoo Aurala.

Valtakunnallisesti Hirven pyyntilupia myönnettiin noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Etelä-Kymenlaaksossa on paljon hirviä

Luonnonvarakeskuksen esittämien arvioiden mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 11 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 86 500 hirveä. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 68 000—85 000 yksilön talvikantaan.

Tilanne vaihtelee hirvitalousalueesta riippuen, mutta noin puolella hirvitalousalueista kanta on tavoitetasoa tiheämpi. Kuluvan syksyn metsästyksen tavoitteena on säädellä hirvikannan kokoa ja rakennetta tavoitteeksi asetetulle tasolle.

— Ainakin meidän alueellamme hirvikanta on suhteellisen runsas.

Hirvijahti jatkuu täysimittaisena vuoden vaihteeseen saakka, minkä jälkeen hirveä saa metsästää ilman koiraa tammikuun 15. päivään saakka.

Liikaa peurakolareita

Valkohäntäpeuran metsästys on ollut sallittua vahtimalla syyskuun alusta ja täysimittaisesti syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä on noin kolmanneksen suurempi kuin viime metsästyskaudella. Peurakolareiden vähentämiseksi peurojen metsästystä suositellaan painotettavan erityisesti alkusyksyyn.

— Kauris- ja peurakanta on kasvanut alueellamme paljon ja peurakolareita tapahtuu nykyisin luvattoman paljon, toteaa Aurala.

Valkohäntäpeuran metsästys jatkuu täysimittaisena tammikuun loppuun asti, minkä jälkeen niitä saa metsästää ilman koiraa helmikuun 15. päivään saakka.

Merkittävä lihamäärä

Metsästyksestä saaliksi saadun riistalihan arvo on Suomessa noin 60 miljoonaa euroa. Summa muodostuu pääasiassa hirvieläinten lihasta. Hirvenmetsästyksessä käytetään nykyisin jo paljon lyijyttömiä metsästysluoteja, joiden ansiosta arvokkaaseen riistalihaan ei jää lyijyjäämiä.

— Lyijyluoteja käyttävien on hyvä muistaa puhdistaa lihasta vertymät sekä runsaasti puhdasta kudosta osuma-alueen ympäriltä. Vertymäalueita(2) ei kannata käyttää ravinnoksi eikä edes antaa koirille mahdollisten lyijyjäämien vuoksi, metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Metsästäjäliitosta kertoo.

Hirvi on arvoriista ja sen käsittelyssä on hyvä kiinnittää huomiota hyvään riistahygieniaan, Partanen sanoo.

Yksi tärkeimmistä vaiheista kaadon jälkeen on riistan suolistaminen(5) oikein. Vain siten arvokkaat lihat säilyvät käyttökelpoisina.

Suomen metsästäjäliitto on julkaissut videon saaliin käsittelystä heti kaadon jälkeen.

Aluetason tilannetietoa hirvenmetsästyksen etenemisestä voi seurata kaikille avoimesta www.riistahavainnot.fi -palvelusta.

Luetuimmat