Vastuu on veneessä aina päällikön harteilla

Uudessa vesiliikennelaissa määritellään huviveneen päällikön asema ja vastuut. Päällikkö on se, joka ohjaa tai hallitsee venettä, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka kuljettaa venettä. Myös liikennesääntöjä ja liikennemerkkejä ajanmukaistetaan.

Raimo Eerola

Kun vesille lähdetään, pitää huviveneessäkin olla päällikkö, joka vastaa varusteista ja turvallisuudesta.

Ensi kesänä voimaan astuvan uuden vesiliikennelain ehkä merkittävimpänä uudistuksena pidetään huviveneen päällikkyyttä koskevaa pykälää. Jatkossa huviveneellä tai muulla vapaa-ajan vesikulkuneuvolla on oltava päällikkö, joka vastaa sen kulusta ja matkustajien turvallisuudesta. Lain valmistelijoiden mukaan päällikkö on se, joka tosiasiallisesti ohjaa tai hallitsee venettä. Päällikön ei tarvitse olla se henkilö, joka kuljettaa venettä.

Kotkan moottoriveneseuran puheenjohtaja Ari Tirkkonen sanoo, että käytännössä samat päällikön vastuut ovat olleet voimassa aiemminkin.

— Merilain mukaan myös huviveneissä päällikön vastuu on jakamaton. Päällikkö on veneen ohjauksesta vastaava henkilö, joka myös vastaa veneen sekä siinä olevien ihmisten turvallisuudesta. Tätä on aina sovellettu muun muassa juridisissa tapauksissa. Rangaistusvaatimusten kohdalla päällikkö on aina saanut sakot, jos puutteita on ollut esimerkiksi pelastusliiveissä tai muussa varustuksessa.

— Kun venettä katsastetaan ja varusteet käydään läpi, on siinä aina päällikkö mukana, Tirkkonen korostaa.

Tirkkonen arvioi tulevan lain korostavan sitä, ettei voida kyseenalaistaa sitä, kenelle vastuu kuuluu. Vesikulkuneuvon päällikkö vastaa muun muassa siitä, että siinä matkustavilla henkilöillä on kelluntavälineet puettuna olosuhteiden eli esimerkiksi sään tai aallokon niin vaatiessa.

Huviveneen päällikköä koskeva sääntely on osittain samaa, mitä todetaan ammattiliikenteestä merilaissa, mutta vaatimukset ovat kevyemmät.

Vastuullista veneilyä edistetään

Uusi vesiliikennelaki ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen liikennesäännöt ja liikennemerkit. Uudistuksen tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista veneilyä sekä edistää vesiliikenteen automaatiota.

Tarkoituksena on myös selkeyttää vesiliikenteen viranomaisten rooleja ja tehtäviä sekä vesiliikennelain ja merilain suhdetta. Vesiliikenteen säännöt koskevat lähtökohtaisesti sekä kauppamerenkulkua että huviveneilyä, kun taas merilaissa säännellään pääosin kauppamerenkulkua.

Koska vesillä liikkujia ja heidän käyttäytymistään säännellään yksityiskohtaisesti myös kansainvälisesti, on uuden lain lähtökohtakin kansainvälinen. sääntely. Lisäksi uudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota kanavaliikenteen edellyttämiin säännöksiin, mukaan lukien liikenne Saimaan kanavalla.

Lain myötä vuokravenesääntely kevenee. Nykyisistä vuokraveneitä koskevista teknisistä vaatimuksista ja katsastusvaatimuksista luovutaan, ja ilman miehitystä vuokra-aluksista tulee tavallisia huviveneitä. Jatkossa niitä koskee huviveneen päällikkösääntely.

Ammattimaista vuokravenetoimintaa ovat jatkossa vain miehitetyt vuokraveneet eli esimerkiksi taksiveneet.

Uusi vesiliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset