Kiistellyn alkoholilain uhat jääneet suutariksi – THL:n tutkimusprofessori: "talousennusteetkin osuvat aika harvoin oikeaan"

Päivi Räsänen muistuttaa silti: "Suomessa on yli 1 700 alkoholikuolemaa vuodessa. Koronaan on kuollut hieman yli 600 ihmistä.

Ella Karttunen

Lakiuudistuksen jälkeen pienille panimoille tuli mahdollisuus perustaa myymälä käsityöläisoluelle, josta ne voivat myydä alle 12-prosenttisia tuotteita.
Lakiuudistuksen jälkeen pienille panimoille tuli mahdollisuus perustaa myymälä käsityöläisoluelle, josta ne voivat myydä alle 12-prosenttisia tuotteita.

Kohuttu alkoholilain kokonaisuudistus astui voimaan kolme vuotta sitten. Sen jälkeen nelosolutta, lonkeroa ja vahvaa siideriä on saanut myydä ruokakaupoissa.

Lakiuudistus herätti eduskunnassa kärjekästä keskustelua ja vastakkainasettelua. Arviot ja pelot alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta eivät ole toteutuneet.

– Lakihan on ollut sosiaalipoliittisesti ja veropoliittisesti erinomainen. Kokonaiskulutus on laskenut ja verotuloja on saatu enemmän, uudistusta ajanut kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) kertoo.

Lakiuudistusta kiivaasti vastustanut kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) pitää myönteisenä, että kokonaiskulutus ei ole noussut, niin kuin aikoinaan pelättiin ja ennakoitiin. Hän kuitenkin kysyy, olisiko tilanne vielä parempi, jos alkoholilaki olisi jäänyt ennalleen.

– Alkoholi on edelleen merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Suomessa on yli 1 700 suoraa alkoholikuolema vuodessa, Räsänen sanoo ja muistuttaa, että koronaan on Suomessa kuollut yli 600 ihmistä.

Räsänen kuitenkin myöntää, että viime vuosina on tapahtunut arvioitua voimakkaampaa myönteistä asennekehitystä. Ihmisten terveystietoisuus on kasvanut ja alkoholia nautitaan aikaisempaa vähemmän.

Myös Wallinheimo sanoo, että Suomessa on menty kohti eurooppalaista maistelukulttuuria, jossa ei enää juoda niin paljon päihtymistarkoituksessa kuin aiemmin. Tämä näkyy myös siinä, että kaupoista ostetaan erikoisoluita.

– Juomatavat ovat muuttuneet, ja se näkyy varsinkin nuorten kohdalla. He juovat alkoholia aiempaa vähemmän, Wallinheimo kertoo.

Tutkimusprofessori Pia Mäkelä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) korostaa, että alkoholiuudistuksen vaikutusten arviointi on vaikeaa, koska moni asia vaikuttaa alkoholin kulutukseen. Niitä ovat esimerkiksi tulot, lämmin kesä, työllisyystilanne, taustalla oleva laskeva trendi sekä veronkorotukset.

– Kyllä lakiuudistuksella jokin kulutusta lisäävä vaikutus näytti olevan, mutta pienempi kuin mitä me pelkäsimme, Mäkelä sanoo.

– Talousennusteetkin osuvat aika harvoin oikeaan. Vain tulevaisuuden näyttävä kristallipallo takaisi oikeaan osuneet ennusteet, Mäkelä jatkaa.

Mäkelän mukaan on helpompi arvioida sellaista kulutuksen muutosta, joka koskee vain hintoja. Niistä on enemmän dataa ja niihin liittyy vähemmän liikkuvia osia.

– Meitä pyydettiin etukäteen arvioimaan lakiuudistuksen vaikutusta, mutta ei pyydetty ennustamaan muiden tekijöiden muuttumista eikä siis myöskään alkoholin kokonaiskulutusta tulevaisuudessa.

Mäkelän mukaan vaikutuksen jääminen ennakoitua pienemmäksi johtuu osittain siitä, että vahvempien oluiden ja long drink -juomien hinnat ovat jääneet selvästi korkeammiksi kuin etukäteen ennakoitiin. Niistä ei ole tehty sellaisia halvan keskioluen kaltaisia tarjoustuotteita kuin ennakkoon ajateltiin.

– Päivittäistavarakauppa ennusti, että hinnat laskevat 40 prosenttia ja se vaikutti uskottavalta. Sen pohjalta arvioita tehtiin, Mäkelä sanoo.

THL:n vuonna 2019 tekemän mallinnuksen arvio lakimuutoksen vaikutuksesta on, että se vastaisi noin 1,9 prosentin kasvua alkoholinkulutuksessa. Mäkelän mukaan tulokseksi saatu osuus oli sen verran pieni, ettei se luontevasti erottunut satunnaisvaihtelusta.

Mäkelän mukaan alkoholin kokonaiskulutus ja haitat kulkevat yleensä käsi kädessä. On mahdotonta sanoa, johtuuko alkoholikuolemien pieni nousu juuri lakiuudistuksesta.

– Rehellisesti on sanottava, ettei sitä voi varmuudella tietää, mutta on se mahdollista. Kun lähikauppaan on tullut paljon oluen ystävää houkuttelevaa olutvalikoimaa, osa jo aiemmin reippaasti olutta kuluttaneista on voinut intoutua ylittämään rajan, jossa tulee vakavia haittavaikutuksia.

Mäkelä muistuttaa tutkimuksesta, jonka mukaan alkoholista aiheutuvia haittoja ja sairauksia esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa.

– Ihmiset huijaavat itseään sanomalla, ettei samppanja ole vaarallinen juoma. Maksa ei tiedä, onko se kallista vai halpaa juomaa.

THL arvioi lakimuutoksen lisäävän alkoholin kokonaiskulutusta kuusi prosenttia. Myöhemmin THL laski arvionsa neljään prosenttiin, kun se otti huomioon veronkorotuksen.

Wallinheimon mukaan THL ei johtanut kansanedustajia tietoisesti harhaan, mutta hän kritisoi sitä, että THL ei koskaan paljastanut laskentakaavioitaan.

– Luultavasti parametrit, joilla THL lähti laskemaan tilastoja, olivat vääriä. Siellä ei ollut todennäköisesti tehty jakelukanavien ristiintaulukointia, ja esitetty arvio kokonaiskulutuksesta perustui olettamaan, jonka mukaan muutoksella ei olisi mitään vaikutusta Alkon myyntivolyymiin eikä matkustajatuontiin, Wallinheimo sanoo ja jatkaa.

– Oliko se tarkoituksenmukaisuutta vai osaamattomuutta? Väitän, että asenteellisuutta oli mukana.

Räsänen sanoo, että vaikutusarviot oli tehty vilpittömällä mielellä ja kaikki kansanterveyden asiantuntijat olivat samalla kannalla samoin kuin sosiaali- ja terveysministeriö.

– Hallituksen esityksessä arvioitiin kulutus ja hintojen nousu samoin kuin kuolemien nousu 150:llä.

Wallinheimon mukaan lakiuudistuksen vastustajat perustelivat näkemyksiään alkoholin saatavuuden lisääntymisellä, mikä on aiemmin lisännyt kulutusta. Saatavuusperuste ei kuitenkaan toiminut enää edes argumenttina kauppojen aukioloaikojen vapautuessa aiemmin.

Alkoholiuudistus

Vahvat oluet maitokauppaan

Uusi alkoholilaki tuli voimaan asteittain 1.1.2017 ja 1.3.2017. Enintään 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myynnin sai aloittaa ruokakaupoissa. Aiemmin sallittu raja oli 4,7 %.

Pienille panimoille tuli mahdollisuus perustaa myymälä käsityöläisoluelle. Ne saavat valmistaa olutta enintään 500 000 litraa vuodessa. Vahvuusraja on 12 %.

Ravintolat saivat aloittaa ns. happy hour -mainonnan. Ravintoloiden aukioloajat vapautuivat. Erillisluvat vahvoille alkoholeille poistuivat.

Alkoholinkulutus kasvoi vuonna 2018, mutta vain alle prosentin verran. Vuonna 2019 kokonaiskulutus väheni vuoteen 2018 verrattuna 3,9 prosenttia, mikä on jopa enemmän kuin mitä laskeva trendi oli keskimäärin ennen vuotta 2018.

THL:n mukaan koronaepidemia näyttää jyrkentäneen alkoholinkulutuksen viime vuosien alenevaa kehitystä.

Alkon myynti kasvoi vuonna 2020. Alkosta ostettiin 92,7 miljoonaa litraa juomia, mikä oli 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuonna 2019 litramyynti oli 82,1 miljoonaa.

Kokonaismyynnin kasvuluvuista huolimatta myynti oli alhaisemmalla tasolla kuin ennen alkoholilakiuudistusta, jolloin päivittäistavarakaupassa sai aloittaa enintään 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myynnin.

Luetuimmat