Uusi kilpailutus pudotti kotkalaisen taloyhtiön julkisivuremontin hinnasta viidenneksen

Taloyhtiön osakas kummastelee sitä, että julkisivuremonttia oltiin teettämässä alun perin vain yhden tarjouksen perusteella. Kiinteistöliiton mukaan isommista urakoista olisi hyvä saada 4-8 tarjousta.

Raimo Eerola

Panu Karhun mielestä on tärkeää, että osakkaat osallistuvat taloyhtiön kokouksiin ja ottavat kantaa asioihin.
Panu Karhun mielestä on tärkeää, että osakkaat osallistuvat taloyhtiön kokouksiin ja ottavat kantaa asioihin.

Taloyhtiöissä on syytä olla tarkkana isojen remonttien kilpailutuksissa. Tätä mieltä on asianajaja Panu Karhu.

Hänen yrityksellä on sijoitusasunto kotkalaisessa kerrostalossa, johon tehtiin julkisivuremontti. Remontista lähetettiin tarjouspyyntö viidelle urakoitsijalle, mutta tarjouksia saatiin vain yksi. Urakan kokonaishinta olisi ollut noin 1,29 miljoonaa euroa.

Voittanut tarjous oli 235 000 euroa halvempi kuin ensimmäisellä kerralla.

Karhusta menettely vaikutti erikoiselta. Hänen mielestä osalla rakennusliikkeistä, joille tarjouspyyntö lähetettiin, ei ollut edes edellytyksiä antaa tarjousta urakasta. Tarjouspyyntö meni kahdelle rakennusliikkeelle Kotkaan, kahdelle Haminaan ja yksi Lappeenrantaan. Ainut tarjous tuli kotkalaiselta yritykseltä.

Taloyhtiö päätti kilpailuttaa urakan uudelleen. Nyt lähetettiin 12 tarjouspyyntöä ja tarjouksia tuli viisi. Voittanut tarjous oli 235 000 euroa halvempi kuin ensimmäisellä kerralla. Voittaneen tarjouksen teki helsinkiläinen yritys.

— Pelkällä uudelleen kilpailuttamisella ja sillä, että tarjouspyyntöjä lähetettiin muuallekin kuin lähiseudun yleisrakennusliikkeille, urakan hinta tippui noin 20 prosenttia. Pelkästään yritykseni yhdelle asunnolle säästö oli yli 5900 euroa, Karhu sanoo.

Hän ei ole vielä nähnyt urakan loppulaskelmaa, mutta työn jälki näyttää maallikon silmiin hyvältä. Tapaus jäi silti mieleen. Miten näin pääsi käymään?

Urakka alkaa esivalinnalla

Taloyhtiöissä kaiken a ja o on esivalinta, sanoo Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta. Esivalinnalla hän tarkoittaa sitä, että ensinnäkin palveluntuottajan juridiset velvoitteet täyttyvät. Toiseksi toimijalla on esittää teknistä osaamista eli referenssiä.

— Sellainen toimija, joka on tehnyt aiemmin samankaltaisia hankkeita. Näiden töiden tilaajiin voi myös olla yhteydessä, Virta sanoo.

Kolmas kulmakivi on talous eli kyky suoriutua urakasta. Yrityksen liikevaihdon pitäisi olla vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin urakan hinta. Urakoitsijalta kannattaa myös etukäteen kysyä tarjoushalukkuus. Näin välttyy paperien turhalta lähettämiseltä.

Varsinaiseen tarjouspyyntöön on kirjattava selkeästi toimeksianto eli mitä taloyhtiö remontilta haluaa ja millä ehdoin.

Entä kuinka monta tarjousta olisi hyvä saada, kun kyse on isommasta putki- tai julkisivuremontista?

— Olemme koulutuksissa pitäneet nyrkkisääntönä 4–8 tarjousta. Toki pienemmillä paikkakunnilla tämä voi olla haasteellista.

Virran mukaan taloyhtiön osakkailla ei tarvitse olla asiantuntemusta rakentamisen yksityiskohtiin. Taloyhtiön tehtävä on palkata asiantuntijat suunnittelemaan, johtamaan ja valvomaan projektia. Asiantuntijat myös pitävät taloyhtiön ajan tasalla urakan eri vaiheista.

— Taloyhtiön hallinto siis valitsee sopivat henkilöt palettia pyörittämään, Virta tiivistää.

Isännöintiliitto: Julkisivuremontit keskusteluun

Isännöitsijät ovat huolissaan katto- ja julkisivuremonttien lykkäämisestä, kertoo Isännöintiliiton tekemä Katto- ja julkisivubarometri. Selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että katto- ja julkisivuremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan.

— Putkiremonttien saama huomio voi vaikuttaa siihen, ettei taloyhtiöissä ymmärretä kattojen ja julkisivujen korjaustarpeita riittävästi eikä remontteja tehdä ajallaan. Selvitys paljasti, että isännöitsijöiltä jää vähintään yksi katto- ja julkisivuremontti vuodessa toteuttamatta, eli käytännössä tuhansia remontteja voi jäädä muiden korjausten jalkoihin, Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa sanoo tiedotteessa.

Isännöitsijöiden mielestä katto- ja julkisivuremontit onnistuvat keskimäärin erittäin hyvin. Niistä kuitenkin puhutaan vähän sekä taloyhtiöissä että julkisessa keskustelussa.

— Valtaosa selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä toivoo, että katoista ja julkisivuista käytäisiin samanlaista yhteiskunnallista keskustelua kuin putkiremonteista, koska tekemättömät remontit laskevat kiinteistön arvoa. Ja jos ikkunoista vetää, katto vuotaa tai parvekkeista tippuvat rappaukset, asumismukavuus vähenee ja asuinkustannukset nousevat esimerkiksi energiahukan takia, Yrttimaa sanoo.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan tänä vuonna kerrostaloissa on saneerattu eniten putkistoja, piharakenteita ja julkisivuja. Barometrin mukaan putket, julkisivut ja pihat ovat myös seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöiden työlistan kärkipäässä.

Huomion arvoista on, että reilu neljännes vastaajista ennakoi toimenpiteitä sähköautojen latausjärjestelmiin.

Vastaajista puolet kertoi lähettäneensä tarjouspyynnön kolmelle tai neljälle urakoitsijalle. Vajaa kolmannes pyysi tarjouksen tätä useammalta urakoitsijalla. 15 prosenttia vastaajista lähetti tarjouspyynnön korkeitaan kahdelle urakoitsijalle. Viisi prosenttia ei pyytänyt tarjousta lainkaan.

Korjausrakentamisbarometriin vastasi tänä syksynä lähes 3000 henkilöä. Heistä suurin osa oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, loput isännöitsijöitä ja muita ja taloyhtiöiden edustajia.