Mummo sitoi huivin päähän, lapsenlapsi asettelee kaulaansa

AOP

Nuoriso suosii suuria, uhkeita huiveja.
Nuoriso suosii suuria, uhkeita huiveja.

Kaulaan kiedottava huivi on osa arkipukeutumista monissa maissa, kuten Italiassa ja Ranskassa. Siellä lähes jokaisella vastaantulijalla on tyylikkäästi kiedottu huivi kaulassaan. Huiveja näkyy niin naisilla ja miehillä kuin monilla lapsillakin.

Suomessa kaulahuivit ovat etupäässä naisten juttu. Huiviin pukeutuvaa miestä pidetään herkästi keikarina, tosin taitelijamiehet ovat asia erikseen.

Huivi-ihmiset eivät lähde mihinkään ilman elintärkeää asustettaan, ja heillä on monta perustetta sen käytölle.

Erivärisillä ja -paksuisilla huiveilla voi muuntaa asua helposti ja halvalla.

Värikäs huivi piristää tummaa pukeutumista ja kirkastaa samalla kasvojen väriä.

Huivilla saa peitettyä ikääntymisen merkkejä. Sillä voi huijata katseen pois lihavasta perästä ja kadonneesta vyötäröstä, ja saa kaularypyt piiloon.

Eteisessä roikkuvat värikkäät huivit somistavat koko tilan iloiseksi.

Huivi on hyvä ja kevyt matkamuisto sekä helppo käsityö. Mummon huivi on rakas perintökalleus.

Työläisnaisella huivi, porvarisrouvalla hattu

Huivinkäyttö on vahvasti sidoksissa niin kulttuuriin kuin uskontoon.

Suomalaiset maalaisnaiset peittivät pitkään päänsä huivilla aina astuessaan kotiovesta ulos. Nykyään kadulla kulkeva huivipäinen nainen mielletään muslimiksi.

Huivin käyttämättä jättämisellä on myös osoitettu sosiaalista asemaa. Sata vuotta sitten Suomen porvarisrouvat asettelivat kutreilleen koreita hattuja, kun kansannaiset sitoivat huivin tiukasti päähänsä niin arkena kuin juhlapäivinä. Huivi oli maalaisoloissa myös hyvin käytännöllinen asuste. Mikäpä olisi ollut parempi päänsuoja piirakoita pyöritellessä ja lehmiä lypsäessä?

Ilman päähinettä liikkuminen oli pitkään suorastaan epäsovinnaista. Vielä 1960-luvulla saatettiin katsoa karsaasti hiukset hulmuten liikkuvaa naista.

Siinä missä nykymummot huitelevat farkuissaan ja lippiksissään, vielä 1980-luvulla näkyi huivipäisiä isoäitejä. Monelle vanhemmalle rouvalle on edelleen itsestään selvää, että saunan jälkeen pyöräytetään hiuksiin papiljotit, jonka jälkeen pää suojataan huivilla.

Joissakin kulttuureissa huivi on edelleen arvossaan päähineenä. Esimerkiksi venäläiset naiset jättävät pipot kauppaan ja suojautuvat sen sijaan huiveilla.

Lähteet: Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen: Huivi ja huntu suomalaisessa kulttuurissa (Turun Sanomat 30.12. 2015)

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.