Kyminlinnaa myydään jälleen — Ismo Räty ei aio ostaa

Senaatti-kiinteistöt kauppaa alueelta 6,7 hehtaarin kokonaisuutta julkisella tarjouskilpailulla.

Sari Tauru

Myyntikohteena olevalla alueella sijaitsevat muun muassa vanhat kasarmit.
Myyntikohteena olevalla alueella sijaitsevat muun muassa vanhat kasarmit.

Kotkan historiallisiin kulttuurikohteisiin kuuluvasta Kyminlinnasta osa on myynnissä. Senaatti-kiinteistöt kauppaa nyt julkisella tarjouskilpailulla 6,7 hehtaarin kokonaisuutta, jolla sijaitsevat vanhat kasarmit, porttirakennus, varastorakennuksia ja komendantin talo. Myyjällä ei ole ennakko-odotuksia siitä, kenelle ja mihin tarkoitukseen rakennukset voisivat mennä.
— Ne myydään syrjimättömästi ja tasapuolisesti yksityiselle ostajalle tai firmalle, sanoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskila.
Ostajalla täytyy kuitenkin olla osaamista suojeltujen rakennustan hoitamiseen ja kunnostamiseen. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta.
Taskilan mukaan tarkoitus on katsoa, millaisia ostajaehdokkaita tulee. Tarjousten jättöaika päättyy tammikuun lopussa. Lähtöhintaa kohteelle ei ole määritelty.

Valtaosa jäämässä valtiolle

Parasta olisi, että sinne tulisi käyttöä, joka saa voimansa Kyminlinnasta.

Kyminlinnaa myytiin myös muutama vuosi sitten. Keväällä 2015 Senaatti-kiinteistöissä kuitenkin todettiin, että linnoituksen historia- ja ympäristöarvojen takia sitä ei voi realisoida samalla tavalla kuin muita tyhjentyneitä kasarmeja.
Taskila huomauttaa, että nyt kaupan ei olekaan koko alue, vaan vain pieni osa kokonaisuudesta. Kyminlinnan laajuus on kaikkiaan noin 80 hehtaaria. Siitä runsaat 70 hehtaaria ja kaikki linnoitusrakenteet jäävät edelleen valtion omistukseen.
Vuonna 2015 alueelle laadittiin kehittämissuunnitelma, jossa sen tulevaisuus viitoitettiin ulkoiluun, virkistykseen ja kulttuuriin. Taskilan mukaan rakennusten myyminen edistää kehittämissuunnitelman tavoitteita, myös alueen avautumista yleisölle.

Suunnitelmissa vaiheittainen avaaminen

Tarkoitus on, että jos ja kun kaupat syntyvät, uusi omistaja lähtee miettimään Kotkan kaupungin kanssa alueen tulevaa käyttöä ja kaavoitusta.
Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen naurahtaa, että koska hän ei ole alueen omistaja, ei tietenkään ole hänen asiansa sanoa ostajaehdokkaille, kuka saa ostaa ja kuka ei. Mutta on hänellä näkemys, millainen ostaja olisi hyvä.
—Parasta olisi, että sinne tulisi käyttöä, joka saa voimansa Kyminlinnasta. Ruhtinaallisin tilanne olisi se, että sinne tulisi toimintaa, joka kukoistaisi juuri siellä. Kovin kustannustehokasta ei ole ostaa tätä, jos vain tarvitsee tilaa.
Kehittämissuunnitelman ajatuksiin kuuluu alueen avaaminen vaiheittain. Itse asiassa kunnianhimoinen tavoite oli päästää yleisö muurien sisään jo tämän vuoden kesällä. Se ei toteutunut. Ennen kuin yleisön voi antaa kulkea portista, alueen turvallisuutta on kohennettava. Valtio ei kuitenkaan ole pystynyt osoittamaan rahaa tätä varten. Hannonen sanoo, että jos sopiva ostaja löytyy, valtion rahoitusosuuskin saattaa keventyä.
— Kyminlinna sisältää valtavasti mahdollisuuksia. Se on paitsi Kotkan historiaa myös Euroopan ja erityisesti Pietariun historiaa.

Räty ei ole kiinnostunut

Liikemies Ismo Rädyn nimi hyvinkin nousee esiin torikeskusteluissa, kun kotkalaiset arvuuttelevat Kyminlinnan rakennusten ostajia tai niistä kiinnostuneita. Viime vuosina Räty tai hänen yhtiönsä on ostanut monia erikoisia kohteita, kuten Kotkan linnakesaaret, Karhulan Hovin ja Seuratalo Sammon.
Räty oli ostoaikeissa myös silloin, kun Senaatti kauppasi koko Kyminlinnan aluetta.
Räty kertoo, että hänen nimensä oli jo kauppakirjassa. Museovirasto esitti hänen mukaansa kuitenkin niin hurjat vaatimukset, että asiasta ei voinut tulla valmista.
Kyminlinnan rakennuksia Räty ei aio ostaa.
— En ole kiinnostunut ainakaan tässä vaiheessa, hän sanoo.
Rakennukset ovat hänen mukaansa niin huonossa kunnossa, että sekin laimentaa kiinnostusta.

FAKTA: Yli 200 vuoden historia


Venäläiset ryhtyivät rakentamaan Kyminlinnaa vuonna 1791.
Siellä on toiminut myös karjalaisten ja inkeriläisten pakolaisleiri 1920- ja 1930-luvulla.
Alue on ollut tyhjillään tai puolityhjillään sen jälkeen, kun Puolustuvoimat lähti sieltä vuonna 2005.
Sen jälkeen alueella toimi jonkin aikaa Kotkan Repin-instituutti.
Alueen tulevaisuutta on pohdittu vuosikymmenet, jo kauan ennen varuskunnan lakkautusta.
Senaatti-kiinteistöjen, Kotkan kaupungin, Museoviraston, Metsähallituksen, Kymenlaakson liiton ja Cursorin työryhmä laati Kyminlinnan kehittämissuunnitelman, joka valmistui vuonna 2016.
Linnoitusalueita hallinnoi Senaatti-kiinteistöt ja luontoalueita Metsähallitus.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.