Uutisen takaa: Sisäilmakeskustelu kuumenee herkästi

Sisäilmaongelmien äärellä kamppaillaan kaikkialla. Erityisen herkkä aihe on silloin, kun oireilijoita on päiväkodeissa tai kouluissa.

Kimmo Seppälä

Rauhalan alakoulu on yksi sisäilmaongelmaisista Kotkan kouluista. Koulua käydään nykyisin parakeissa.
Rauhalan alakoulu on yksi sisäilmaongelmaisista Kotkan kouluista. Koulua käydään nykyisin parakeissa.

Tunne on totta. Kun vanhempi on huolestunut lapsestaan, huoli on aitoa. En usko, että kukaan huvikseen epäilee lapsensa koulua tai päiväkotia sisäilmaltaan huonoksi.

Jos lapsella on toistuvasti päänsärkyä, käheä ääni, toistuvia hengitystieinfektioita, kutisevat silmät tai muita oireita, joita on terveydenhuollossa saadun näytönkin perusteella alettu pitää mahdollisina sisäilmaongelmasta aiheutuneina oireina, voi olla aiheellista epäillä koulun terveellisyyttä.

Oikein tehdyt tutkimustuloksetkin ovat totta. Jos koulurakennuksen kunto, talotekniikan toiminta ja käyttötapa ovat hyviä ja oikeanlaisia, ovat kunnan tai kaupungin ammattilaiset hankalassa tilanteessa. Oireita ei saa pois väittämällä, että ne eivät johdu oppilaan koulusta.

Jos uskaltaa väittää, että oireet voivat johtua jostakin muusta kuin koulurakennuksesta, saa helposti syytöksiä syyllistämisestä. Ja kun vanhempi saa kuulla, että koulussa joku muukin kuin oma lapsi on kärsinyt oireista, jotka voivat olla huonon sisäilman syytä, virkamiestä syytetään välinpitämättömyydestä tai ammattitaidottomuudesta.

Monimutkaisia yhtälöitä

Allergioihin ja sisäilmaoireisiin perehtynyt vantaalainen lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela on korostanut sisäilmaoireiden olevan hankalasti diagnostisoitavia. Samanlaisia oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi allergiat.

Toisaalta allerginen henkilö voi altistua sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa herkemmin kuin henkilö, jolla ei ole allergioita. Ja henkilö, jolla ei ole mitään allergioita tai perussairauksia, voi saada sisäilmasta johtuvia oireita.

Esimerkki: rakennuksessa A on todettu kosteusvaurion jälkeen rakenteissa kasvavan mikrobia X. Henkilö 1 oireilee tämän vuoksi. Hänet siirretään rakennukseen B, jossa kenenkään ei ole todettu saavan oireita.

Henkilö 2 alkaa oireilla rakennuksessa B. Tutkimusten jälkeen rakennuksessa B todetaan mikrobi Y. Henkilö 2 siirretään rakennukseen A, jossa hänellä ei ole oireita eli hän ei reagoi mikrobiin X. Henkilö 1 puolestaan voi olla rakennuksessa B jonkin aikaa, kunnes hänkin alkaa oireilla eli on altistunut myös mikrobille Y.

Rakennukseen C tulee uusi oppilas 3. Luokalla kaksi oppilasta, 4 ja 5, alkavat oireilla. Muita oireilevia rakennuksessa ei ole. Tutkimusten jälkeen syytä oppilaiden 4 ja 5 oireilulle ei löydetä. Herää epäily, että kyseessä voi olla luokassa yhtä aikaa oleilevan henkilön mukanaan tuoma ärsyke. Selviää, että oppilaan 3 kotona on hometta, jolle oppilaat 4 ja 5 ovat reagoineet.

Rakennuksessa D työskentelee 300 henkilöä. Viisi oireilee. Tutkimuksissa rakennuksessa havaitaan ongelmia ilmanvaihdon määrässä ja laadussa. Tilanne korjataan ja kolmen oireet loppuvat. Kaksi ei edelleenkään voi olla rakennuksessa.
Karkeatkin esimerkit kertovat, miten monimutkaisesta yhtälöstä on kyse. Vaikeuskerrointa lisää se, että kaikilla oireilijoilla kaikissa rakennuksissa voi olla täysin erilaisia oireita, jotka voivat johtua samasta tai eri ongelmasta.

Tutkimukset ja ratkaisut kestävät kauan

Sisäilmaongelmat ovat monessa kaupungissa rakennussuunnittelun, rakentamisen, kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivoustoimen yleisin puheenaihe. Toimia ongelmien poistamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi on tehty, mutta sairastuneelle lapselle ja tämän vanhemmille oireiden syyn selvittäminen, oman koulun kunnon tutkiminen ja sen jälkeen tehtävät päätökset kestävät piinallisen kauan.

Kotkassakin on toivottu enemmän laajoja oirekyselyjä kouluihin, päiväkoteihin ja muihin rakennuksiin, joissa työskentelevien henkilöiden oireet sopivat sisäilmaongelmien aiheuttamiksi. Kyselyt ovat tärkeitä ja käyttökelpoinen työväline ongelman laajuuden selvittämiseen, mutta sitä, mistä vastaajien oireet johtuvat, kysely ei kerro.

Siivousta ja ilmanvaihtoa — ei vain kosteusvaurioita

Tiina Tuomela on todennut, että jopa puolet sisäilmaongelmista ja siten myös ihmisten saamista oireista johtuu ilmanvaihdon tai siivouksen huonosta tasosta. Yleisimmät syyt Vantaalla ovat rakenteiden ja rakennuspohjan epäpuhtaudet, jotka ilmavuotojen vuoksi pääsevät sisäilmaan.

Julkisuudessakin usein käytetty termi homekoulu viittaa harhaanjohtavasti siihen, että sisäilmaongelman aiheuttaisi aina home. Kosteusvauriot ovat Vantaalla sisäilmaoireiden aiheuttajien top 10 -listalla sijalla 9 ja niissäkin vain osassa kiinteistöjä kasvaa hometta.

Kun rakennuksen kuntoa ja ilmanlaatua aletaan selvittää, puhutaan yleensä kuukausia kestävästä prosessista. Näytteiden kasvattaminen ja analysointi ei nopeammin tehtynä tuota luotettavia tuloksia.

Jos rakennus todetaan sisäilmaltaan niin huonoksi, että on järkevää siirtää käyttäjät väistötiloihin, avataan uusi kuukausia kestävä prosessi. Jos kaupungissa ei ole sopivaa tyhjää rakennusta koululle, hankitaan esimerkiksi parakkeja. Joista puolestaan sisäilmaongelmien yleisyyden vuoksi on huutava pula ja joita saattaa joutua odottamaan.

Nopeaa ja helppoa testiä taloille tai ihmisille ei ole

Kärsivällisyyttä vaaditaan kaikilta osapuolilta. Jos käytössä olisi luotettava ja helppo testi, joka kertoisi, onko henkilö altistunut huonolle sisäilmalle, se olisi jo käytössä. Samoin käytössä olisi pikatesti rakennuksen kunnon tutkimiseen, jos sellainen olisi keksitty.

Oikeusvaltiossa perustana on, että ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Voisiko samaa periaatetta käyttää sisäilmaongelmissa? Koulu on terve, kunnes toisin todistetaan. Rakennusta hoidetaan ja siivotaan hyvin, kunnes toisin todistetaan.

Samaa periaatetta noudattaen otettaisiin aina tosissaan se, joka yskii, niistää, menettää äänensä tai saa kutisevat silmät toistuvasti koulu- tai työpäivän aikana ja selvitettäisiin, voivatko oireet johtua koulun tai työpaikan sisäilmaongelmasta? Selvitettäisiinhän?

Kirjoittaja on Kymen Sanomien yhteiskuntatoimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet