Virolahdella laskettiin hirviä drone-lennokin ja lämpökameran avulla — Lämmin alkuvuosi on estänyt lumijälkiin perustuvan talvilaskennan

Häppilän Erän ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteiskokeilun alustavat tulokset ovat lupaavia.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Koelentojen toteuttajat kuvattuna lämpökameralla.
Koelentojen toteuttajat kuvattuna lämpökameralla.

Lämpökameralla varustettu drone-lennokki on hyvä tapa suorittaa hirvien talvilaskentaa lumettomana talvena. Tämä kävi ilmi Virolahdella toimivan metsästysseura Häppilän Erän ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteisestä testistä.

Lämmin alkuvuosi on estänyt lumijälkiin perustuvan hirvien talvilaskennan. Tavallisista lentokuvauksistakaan ei lumettomissa olosuhteissa ole yleensä apua, koska hirviä on vaikea erottaa maastosta.

Häppilän Erä ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk testasivat hirvien laskentaa drone-lennokeilla, joihin on asennettu lämpökamera. Koelentoja suoritettiin Virolahdella tammikuun 9. päivänä.

Koelennoilla kerätystä materiaalista verrattiin, miten hirvet voidaan tunnistaa tavallisen kameran ja lämpökameran avulla. Lämpökameravideot osoittautuivat erittäin tarkoiksi tunnistamaan muuta ympäristöä lämpimämpiä kohteita.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Ja sama porukka kuvattuna tavallisella kameralla.
Ja sama porukka kuvattuna tavallisella kameralla.

Perinteisesti kävellään maastossa ja lasketaan jälkiä

Perinteisesti talvilaskennat toteutetaan laskemalla hirvien jälkiä maastossa kävellen. Laskentojen tuloksia käytetään hirvieläinkantojen hoidon ja metsästyksen suunnittelussa.

Häppilän Erän Esko Rikkolan mukaan tänä vuonna hirvien talvilaskentojen määräajaksi on asetettu 15. tammikuuta.

— Uusi tapa laskea hirvet hyödyntäen lämpökamerakuvauksia helpottaisi metsästysseurojen ongelmia riistanlaskennassa lumettomien talvien lisäksi myös erittäin runsaslumisina talvina, toteaa Rikkola.

Avuksi kenties myös hahmontunnistus

Testin drone-asiantuntijoina toimivat Xamkin NELI-tutkimusyksikön johtaja Tomi Oravasaari ja projektipäällikkö Vesa Tuomala. Myös he pitivät testiä mielenkiintoisena. Heidän mielestään lämpökamera soveltuisi erityisen hyvin liikkuvien eläinten tunnistukseen, mutta myös päivisin paikallaan makaavat hirvet olisivat tunnistettavissa lämpökameran avulla.

Oravasaarella ja Tuomalalla on myös jatkokehitysideoita. Heidän mukaansa hirvien tunnistamisessa ja laskennassa voitaisiin hyödyntää konenäköön perustuvaa hahmontunnistusta. Yhdistettynä pidempiin automaattisiin lentoihin hahmontunnistus voisi automatisoida riistanlaskennan.

Xamkin asiantuntijoiden mukaan hirvilaskentalennot soveltuisivat hyvin uudeksi palvelutuotteeksi yrityksille, joiden liikeidea perustuu drone-lentoihin.

Drone-koelennot toteutettiin osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa -hanketta, joka saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Luetuimmat