Hanhiongelma karkaa Kaakkois-Suomessa käsistä – MTK:n mukaan valkoposkihanhen aiheuttamat vahingot ovat miljoonien eurojen vitsaus maatiloille

– Tällä hetkellä omaisuudensuoja ei toteudu eikä maatalouden jo ennestään heikko kannattavuus mahdollista ongelmatilanteen jatkumista, MTK:n neljä liittoa vetoaa ministereihin.

Kimmo Seppälä

MTK-Kaakkois-Suomen ja kolmen muun MTK:n liiton mukaan valkoposkihanhiongelma on karannut Suomessa käsistä. Ongelma-alueita ovat muiden muassa Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Arkistokuva.
MTK-Kaakkois-Suomen ja kolmen muun MTK:n liiton mukaan valkoposkihanhiongelma on karannut Suomessa käsistä. Ongelma-alueita ovat muiden muassa Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Arkistokuva.

Valkoposkihanhet aiheuttavat miljoonien eurojen vahingot suomalaisille maatiloille.

Näin laskee neljä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton alaista MTK-liittoa, joista yksi on MTK-Kaakkois-Suomi.

Liitot esittävät ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle (vihr.) ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.), että ministeriöissä ryhdytään viipymättä toimenpiteisiin.

– Tällä hetkellä omaisuudensuoja ei toteudu eikä maatalouden jo ennestään heikko kannattavuus mahdollista ongelmatilanteen jatkumista. Tilanne on merkittävä riski myös huoltovarmuudelle, liitot kirjoittavat esityksessään.

"Korvausasiat kuntoon"

MTK-Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Tuula Dahlman hymähtää, että monipolvista ongelmaa ei voi tiivistetysti kuvata.

– Ensinnäkin vahinkojen korvausasiat pitäisi saada kuntoon. Päätökset pitäisi tulla nykyistä nopeammin ja korvaustasot saada ajan tasalle. Nykyisissä korvauksissa ei huomioida kaikkia vahinkoja.

Tällä hetkellä korvausten saaminen venyy Dahlmanin mukaan kuukausiksi.

Pohjois-Karjalassa lupa ampua

– Toiseksi poikkeusluvat pitäisi saada nykyistä helpommin ja nopeammin. Nyt on usein niin, että kun poikkeusluvan saa, hanhet ovat jo muualla.

Toukokuun alussa Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä 12 maanviljelijälle poikkeusluvan ampua valkoposkihanhia.

Lupa oikeuttaa kunkin viljelijän ampumaan pelloillaan 20–40 valkoposkihanhea vuodessa.

Poikkeusluvasta puhutaan sen takia, koska valkoposkihanhi on rauhoitettu lintulaji.

"Hätistely ei auta yhtään"

Dahlman kertoo, että Kymenlaaksossa valkoposkihanhien tuhoja on ollut erityisen paljon muun muassa Pyhtäällä, Anjalankoskella ja Elimäellä.

– Pyhtäällä hanhet ovat popsineet härkäpavut suihinsa. Lintujen hätistely ei auta yhtään.

Dahlman sanoo, että asian eteenpäinviemistä on hidastuttanut muun muassa poliittiset vastakkainasettelut.

Maaseudun Tulevaisuus -lehti kertoi viime viikolla, että keskusta ja RKP tahtovat pienentää hanhikantaa, kun taas vihreät vastustaa.

"Verrattavissa heinäsirkkaparviin"

Valkoposkihanhiparvia voidaan liittojen mukaan verrata afrikkalaiseen vitsaukseen, heinäsirkkaparviin.

– Sieltä, minne ne laskeutuvat, ne syövät kaiken vihreän ja tuhoavat viljelyksiä.

MTK:n liittojen mukaan ongelma lisääntyy samassa suhteessa kuin valkoposkihanhien määrä.

– Populaatio on kasvanut suojelustatuksen saannin aikaisesta 200 000 yksilöstä kymmenkertaiseksi, ja se jatkaa kasvuaan 10–20 prosenttia vuodessa.

Suurimmat vahingot Pohjois-Karjalassa

Ongelmia on liittojen esityksen mukaan Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Ministerit Krista Mikkonen ja Jari Leppä vierailivat tiistaina tutustumassa hanhituhoihin Pohjois-Karjalassa, joka on MTK:n mukaan kärsinyt hanhivahingoista kaikista eniten.