Kaakkois-Suomen riistapäällikkö ei unohda suhdetta, joka alkoi viisivuotiaana jänismetsällä – Ukki soittelee Henri Mutaselle edelleen lähes päivittäin

Henri Mutanen muistuttaa, että pelkkä ammuntakokeen suorittaminen ei riitä. Ampumistaitoon tarvitaan toistoja, jotta riistakohde saadaan "kippaamaan" ongelmitta.

Henri Mutasen kotiarkisto

Henri Mutasen on vannoutunut ajokoiramies.
Henri Mutasen on vannoutunut ajokoiramies.

Riistapäällikkö Henri Mutanen, 31, istuu retkijakkaralla. Koronapandemian vuoksi tapaamiset Riistakeskuksen Haminan toimistossa on kielletty, joten tapaaminen on soviteltu parisataa metriä Laajakosken kivikautisesta asuinpaikasta kaakkoon, pieneen soramonttuun. Kouvolan ja Kotkan väliselle Susikosken sillalle pohjoiseen on kymmenisen kilometriä.

Mutanen otti Kaakkois-Suomen riistanhoitoalueen komentoonsa jo huhtikuun alussa, mutta tutustuminen uuteen alueeseen on jäänyt vähälle. Riistapäällikkö asuu Janakkalassa, eikä hän ole päässyt vielä kaakkoissuomalaisiin riistapiireihin. Koronarajoitukset harmittavat.

– Kun aloitin, olisin alussa mielelläni tutustunut alueen ihmisiin, mutta se ei ole ollut mahdollista.

Hylje kiinnostaa

Toimialueensa riistaoloista Mutasella on jo selkeä kuva. Kaakkois-Suomen riistanhoitoalue ulottuu Suomenlahdelta Pohjois-Karjalan rajoille. Itärajan metsiköistä Uudellemaalle mentäessä maasto muuttuu peltovoittoiseksi.

– Löytyy suurpetoja, perinteiset suomalaiset riistalajit, hirvet, jänikset ja metsäkanalinnut ja merellistä riistaa. Villisika on ehkä se, josta Kaakkois-Suomi tunnetaan. Kaakkois-Suomi on ollut villisikakannan ydinalue Suomessa pitkään.

Lännestä alueelle levittyy vuosi vuodelta enemmän pieniä sorkkaeläimiä.

– Etenkin kauriskannat ovat kasvaneet, ja peurojen lukumäärä on koko ajan kasvussa.

Mutanen myöntää, että Itäisen Suomenlahden merialue on vielä kunnolla kokematta. Hylkeet kiinnostavat Pohjois-Karjalan erämaissa kasvanutta riistapäällikköä.

– Sen kohdalla pitää nostaa käsi virheen merkiksi. Kokemukset hylkeistä ovat hyvin, hyvin satunnaisia. Toivottavasti pääsen niihin jossain vaiheessa ihan käytännössäkin tutustumaan.

Matti Tieaho

Henri Mutanen aloitti Kaakkois-Suomen riistapäällikkönä huhtikuun alussa. Koronarajoitusten vuoksi työtä on tehty pääosin etänä, ja tutustuminen alueen ihmisiin on jäänyt toivottua vähäisemmäksi.
Henri Mutanen aloitti Kaakkois-Suomen riistapäällikkönä huhtikuun alussa. Koronarajoitusten vuoksi työtä on tehty pääosin etänä, ja tutustuminen alueen ihmisiin on jäänyt toivottua vähäisemmäksi.

Metsästyskortti jo kouluiässä

Joensuussa syntynyt Mutanen muistaa metsästäneensä pienestä pitäen.

– Ensimmäistä kertaa olen seisonut ukin vieressä jänispassissa ehkä viisivuotiaana.

Metsästyskortin hän suoritti 11-vuotiaana. Aseenkantolupa piti hankkia heti kun se oli mahdollista. Rinnakkaislupa heltisi 15-vuotiaana.

Vuonna 2016 Mutanen valmistui Itä-Suomen yliopistosta metsätieteen maisteriksi. Pääaineinaan hän luki metsäekonomiaa ja metsäpolitiikkaa. Hän vakuuttaa olevansa kuitenkin ennen kaikkea riistamies.

– Olen aina elänyt ja hengittänyt metsästyksestä. En ole oikein osannut ajatellakaan muuta tekemistä.

Kaakkois-Suomen riistapäälliköksi Mutanen loikkasi Metsästäjäliitosta, jossa hän työskenteli koulutuspäällikkönä. Riistakeskuksen ja Metsästäjäliiton reviirit ovat siis tulleet tutuiksi.

– Metsästäjäliitto on metsästäjien ja metsästysseurojen etujärjestö, eli se tekee edunvalvontatyötä ja tarjoaa jäsenilleen palveluita.

Riistakeskus on osa julkista riistakonsernia, joka hoitaa julkisia riistahallinnon tehtäviä. Tehtäväkenttä on moninainen.

– Tuodaan tietoa ihmisille. Toimitaan sidosryhmien kanssa yhdessä riista-asioissa ja levitetään tietoa.

Metsästyskorttiin tarvitaan vain sisälukutaitoa

Ruotsissa tulee muun muassa suorittaa ampumakokeet sekä haulikolla että kiväärillä, jotta metsästystutkinnon saa läpäistyä. — Henri Mutanen

Riistapäällikkö on Suomen Riistakeskuksen alueen aluevastaava. Käytännössä tämä tarkoittaa alueen riistatalouden johtamista ja riistanhoitoyhdistysten tukemista. Alueellisen tehtävän lisäksi Mutanen on mukana valtakunnallisessa palveluprosessissa, joka huolehtii Suomen metsästäjätutkinnosta.

Metsästäjätutkintoa päivitettiin muutama vuosi sitten, eikä siihen ole Mutasen mukaan lähiaikoina odotettavissa muutoksia. Hän muistuttaa, että Suomessa tutkinnosta selviää normaalilla sisälukutaidolla.

– Jos laajemmalti katsoo, niin Suomessahan prosessi on suhteellisen helppo esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan verrattuna. Siellä joutuu oikeasti opiskelemaan ja antamaan käytännön näyttöjä, jotta saat tutkinnon läpi. Ruotsissa tulee muun muassa suorittaa ampumakokeet sekä haulikolla että kiväärillä, jotta metsästystutkinnon saa läpäistyä.

Eettinen riistalaukaus

Suomessa ampumakoe pitää suorittaa vain, jos metsästäjä ampuu hirvieläimiä, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella. Aikaisemmin hirvikoe ammuttiin sekä seisovaan että liikkuvaan maaliin. Nykyisin riittää se, että osuu neljästi seisovaan maaliin.

Mutanen muistuttaa, että ampumakoe itsessään ei tee kenestäkään hyvää ampujaa. Riistalaukauksia on syytä harjoitella muutenkin. Jokaisen pitäisi pystyä metsästystilanteessa ampumaan eettinen riistalaukaus.

Mitä tarkoittaa eettinen riistalaukaus?

– Raadollisesti sanottuna sitä, että kun painaa liipaisinta, niin eläin kippaa välittömästi tai lähes välittömästi ilman suurempia tuskia.

Käytössä useita koiria

Mutanen itse harrastaa metsästystä monipuolisesti. Kun koti on toistaiseksi Hämeessä, Janakkalassa, metsäkauris ja valkohäntäpeura ovat tulleet tutuiksi. Varsinkin peurojen perässä on kuljettu vaimon kahden karkeakarvaisen mäyräkoiran avustuksella.

– Minulla on yksi suomenajokoira, ja enon kanssa on Pohjois-Karjalassa kimpassa muutama lisää. Lisäksi on parsonrussell-merkkinen luolakoira.

Mutasen metsästys alkoi jänisjahdeilla, mutta jossain vaiheessa ketunajo rupesi kiinnostamaan vielä enemmän. Kettujahti on nopeatempoista toimintaa, jossa paikallistuntemus on avainasemassa.

– Kun tietää, että tuosta ajo lähti, niin todennäköisesti se menee seuraavalla kerralla jokimutkasta, tienristeyksestä tai metsäpiston päästä. Kettuajo vaatii toistoja ja liikkumista alueella.

Metsästystilanteessa ketut ovat haasteellisia myös siksi, että yksilöt ovat keskenään hyvin erilaisia.

– Vanha uroskettu saattaa juosta johonkin suuntaan kymmenen kilometriä, tai se voi jäädä pyörimään hyvinkin pienelle alueelle.

Metsästys yhdistää yli sukupolvirajojen

Riistapäällikkö muistuttaa, että metsästys on sosiaalista toimintaa, joka yhdistää ihmisiä sosiaali- tai ikäluokista piittaamatta.

– Kun vedetään jahtitakkia päälle, kaikki ovat samalla viivalla.

Mutasen oma esimerkki kertoo siitä, miten metsästys yhdistää eri sukupolvet toisiinsa. Isoisä, eli ukki, vei hänet jo pikkupoikana jänismetsälle. Syntyi kiinteä suhde, joka jatkuu edelleen lähes päivittäisin puhelinsoitoin.

– En ikinä usko, että häneen olisi syntynyt samanlainen suhde ilman metsästysharrastusta ja ajokoiria. Pienestä pitäen on kulkenut mukana ja kasvanut, oppinut ja kehittynyt ehkä tasavertaiseksi metsästäjäksi.

Kuuntele Saappaat jalassa -podcast, jossa Henri Mutanen keskustelee metsästyksestä toimittaja Matti Tieahon kanssa.

Kaakkois-Suomen riistanhoitoalue

20 riistanhoitoyhdistystä.

280 rekisteröityä metsästysseuraa.

Noin 16 500 metsästäjää.

Metsästysmaat ovat pääosin yksityisomistuksessa.

Yhteinen itäraja Venäjän kanssa tuo omaleimaisuutensa alueen eläimistöön.

Alueeseen kuuluu myös itäisen Suomenlahden merialue.

Henri Mutanen aloitti riistapäällikkönä Erkki Kiukkaan jäätyä eläkkeelle kesäkuussa.

Lähde: Suomen Riistakeskus