Valtaosa meriroskasta on muovia – Tee sinäkin ympäristöteko Itämeripäivän kunniaksi ja poimi roskia pois rannikolta Kymen Sanomien roskankeruukampanjassa!

Suomen ympäristökeskuksen tutkijat saivat viime viikolla puolen tunnin keräysreissulla Kotkan Rankissa saaliikseen viisi muovikassillista roskaa. Jokainen voi omalla toiminnallaan estää Itämeren roskaantumista. Lenkkeillessä ei ole suuri vaiva napata muutama roska pois luonnosta.

Seppo Knuuttila

Suomen ympäristökeskuksen tutkijat keräsivät Kotkasta Rankin eteläkärjen yhdestä poukamasta suuren määrän roskaa. Viisi muovikassillista täyttyi puolen tunnin keräysreissulla. Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen meriroskatutkija Pinja Näkki esittelee roskasaalista.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijat keräsivät Kotkasta Rankin eteläkärjen yhdestä poukamasta suuren määrän roskaa. Viisi muovikassillista täyttyi puolen tunnin keräysreissulla. Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen meriroskatutkija Pinja Näkki esittelee roskasaalista.

Styroksia, köydenpätkiä, pulloja ja sytkäreitä. Näitä ja vaikka mitä muita roskia löytyi muovikassillisittain Kotkan Rankista, kun viime viikolla Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijoita kävi Rankin saaressa rannikkoseurantamatkan yhteydessä.

– Todettiin, että oli yllättävän paljon meriroskaa Rankin eteläkärjessä, kertoo erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.

Kun hän keräsi roskaa kollegoidensa kanssa, puolessa tunnissa täyttyi viisi isoa muovikassillista.

Suurin osa meriroskasta on muovia

Rantojen roskaantumista on seurattu vuodesta 2012 alkaen. Suomen ympäristökeskuksen tänä vuonna julkaisemassa Suomen merialueen roskaantumisen lähteet -raportissa kerrotaan, että valtaosa silmin nähtävästä meriroskasta on erilaisia muoveja.

Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen meriroskatutkija Pinja Näkki jakoi Twitterissä tietoa Rankista löydetyistä roskista. Tehdyt roskahavainnot olivat samansuuntaisia kuin Suomessa ylipäätään: muoviroskaa on eniten.

Jos twiitti ei näy, pääset katsomaan sen tästä linkistä.

Monet retkeilijät jättävät jälkeensä roskaa

Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemen mukaan Rankista löydetty mittava roskamäärä ei ole ainoa laatuaan.

– Se on ihan samanlaista roskan määrää kuin mistä tahansa saariston saarista ikävä kyllä löytyy. Se on tosi surullista, kertoo Lehtiniemi.

Merkittävä osa saarista ja rannoilta löytyvistä roskista on ihmisten sinne jättämiä.

– Kun ihmiset menevät virkistäytymään saariin omilla veneillä tai yleisillä lautoilla, toki tällainen yleinen huolimattomuus näkyy.

Jos ei ole roskis ei satu juuri kohdalle tai saaressa ei ole roskista ollenkaan, monet retkeilijät jättävät Lehtiniemen mukaan jälkeensä eväspaketteja ja pakkausmuoveja. Yleisiä roskia ovat myös tölkit, pullot ja kertakäyttögrillit.

– Suuri osa roskasta kulkeutuu saariin meren kautta. Voi olla meressä jonkin aikaa kelluneita ja hioutuneita muoviroskia, esimerkiksi vaikka pulloja, jotka helposti kelluvat pitkiä matkoja.

Monet ulos heitetyt roskat kulkeutuvat tuulen mukana vesistöön.

– Roskat kulkevat virtausten ja tuulten mukana pintavesissä päätyen lopulta johonkin kaislikkorantaan tai kivikkorantaan.

Impulssiletku leviää yllättävän pitkälle

Kuluttajatuotteiden lisäksi vesistöistä ja rannoilta löytyy muunlaistakin roskaa. Lehtiniemi on nähnyt niin Porvoon saaristossa kuin Knuuttilan Rankissa kuvaamissa kuvissakin panoslankaa eli impulssiletkua.

– Sitä käytetään räjäytystyömailla, kun louhitaan kalliota. Kallioon laitetaan lankaa, joka räjäyttää kallion ja jää sinne maamassaan, sanoo Lehtiniemi.

Impulssiletku voi kulkeutua mereen esimerkiksi tuulen mukana.

– Sellaista lankaa, keltaista, vaaleanpunaista ja valkoista, löytyy tosi kaukaa ihan ulkomeren saariltakin. Hämmästyttää, miten pitkälle ne voivat levitä.

Haulien muovikotelot leviävät ympäristöön

Myös metsästys voi jättää jälkeensä vesistöön kulkeutuvaa roskaa.

– Kaikki roska ei ole pelkästään muovipusseja ja limsatölkkejä, kertoo Lehtiniemi.

Omituisen näköinen roska kiinnitti hiljattain Lehtiniemen huomion. Veden äärellä näkyy välillä muovikoteloita, jotka ovat yleensä valkoisia, noin peukalon mittaisia ja aukeavat toisesta päästä viuhkamaisesti. Hän otti selvää, että kyseessä on vesilintujen metsästyksessä käytettävien haulien ympärillä oleva muovikotelo.

– Metsästäjätutulta kuulin, että ollaan selvittämässä sitä, jos niitä voisi korvata pahvisilla koteloilla tai muulla. Ilmeisesti Tanskassa on kokonaan kielletty jo muoviset ja korvattu maatuvilla materiaaleilla.

Lehtiniemi toivoo, että Suomessakin päädyttäisiin tällaiseen.

Seppo Knuuttila

Erikoistutkija Seppo Knuuttila keräsi viime keväänä omasta mökkirannastaan tällaisen roskasaaliin. Vihertävänsävyisiä haulien muovikoteloita näkyy oluttölkin alapuolella.
Erikoistutkija Seppo Knuuttila keräsi viime keväänä omasta mökkirannastaan tällaisen roskasaaliin. Vihertävänsävyisiä haulien muovikoteloita näkyy oluttölkin alapuolella.

Vie mennessäsi kaikki, mitä toit mukanasi

Jokainen voi omalla toiminnallaan estää Itämeren roskaantumista.

– Yksinkertaisin neuvo on se, että kantaa kaikki roskat mukanaan kotiin, mitä on tuonut alun perin mukanaan, sanoo Lehtiniemi.

Mukanaan voi kantaa vaikka muovipussia, johon paketit voi kerätä, ettei reppu likaannu.

– Ihan yleistä tällaista viitseliäisyyttä ja huolellisuutta on, että ei jätetä tuonne pitkin poikin mitään.

Lehtiniemi suosittelee ottamaan retkelle mukaan kotoa jonkinlaiset kestoruokailuvälineet, vaikkapa muovilautaset, jotka on helppo pestä kotona.

Muovinpalat jauhautuvat ajan mittaan mikromuoviksi

Lehtiniemi muistuttaa, että muovi ja metalli eivät maadu mihinkään.

– Turha odottaa, että ne olisivat kymmenen vuoden päästä kadonneet, vaikka niitä johonkin sammaleen alle piilottelisi.

Suuristakin muovinpaloista tulee aikojen saatossa pieniä.

– Kaikki isommat pakkaukset vähitellen auringonvalossa ja aaltojen hangatessa menevät mikromuoviksi, kertoo Lehtiniemi.

Pienimpiä mikromuovinpaloja ei välttämättä edes erota ihmissilmällä.

– Mikromuovi päätyy helposti eliöiden suuhun ravinnon yhteydessä, kun ne eivät osaa erotella niitä vaikkapa planktonlevistä.

Nyt on sinun vuorosi auttaa Itämerta

Tänään vietetään valtakunnallista Itämeripäivää. Kanna sinäkin kortesi kekoon roskattoman Itämeren puolesta! Rannikon tuntumassa on helppo poimia roskia pois vaikkapa kävelylenkillä.

Kymen Sanomat kannustaa poimimaan rannikolta roskan ja viemään sen roskikseen. Poimi vaikka useampi kerralla, teet palveluksen Itämerelle.

Jaa kuva poimimastasi roskasta Instagramissa hashtagilla #äläroskaaitämerta. Voit osallistua kampanjaan koko loppuviikon ajan.

Ensi viikolla Kymen Sanomat julkaisee koosteen näistä roskakuvista.

Nämä roskat valokuvaajamme löysi pienellä kierroksellaan Kotkassa

Kimmo Seppälä

Metsolan venerannan luota löytyi kertakäyttögrilli.
Metsolan venerannan luota löytyi kertakäyttögrilli.

Kimmo Seppälä

Metsolan venerannassa oli tällainenkin roska.
Metsolan venerannassa oli tällainenkin roska.

Kimmo Seppälä

Hovinsaarella kellui muovipussi kasvillisuuden seassa.
Hovinsaarella kellui muovipussi kasvillisuuden seassa.

Kimmo Seppälä

Norssalmen sillan luona maassa makasi rispaantunut köydenpätkä.
Norssalmen sillan luona maassa makasi rispaantunut köydenpätkä.

Kimmo Seppälä

Muovipussi ja köydenpätkä eivät kuulu luontoon. Nämäkin löytyivät Norssalmen sillan tuntumasta.
Muovipussi ja köydenpätkä eivät kuulu luontoon. Nämäkin löytyivät Norssalmen sillan tuntumasta.

Kimmo Seppälä

Mehupakkauksen paikka on kartonginkeräyksessä, ei luonnossa. Tämäkin roska löytyi Norssalmen sillan lähistöltä.
Mehupakkauksen paikka on kartonginkeräyksessä, ei luonnossa. Tämäkin roska löytyi Norssalmen sillan lähistöltä.

Uusimmat uutiset