Oletko joutunut tunnusteltavaksi turvatarkastuksessa lentokentällä? — Liuskan avulla tehtävä räjähdeainetesti korvaa kopeloinnin

EPA/AOP/Oliver Berg

Mies seisoi turvaskannerin tarkastuksessa saksalaisella lentokentällä joulukuussa 2016. Vaatteet läpäisevää millimetriaaltotekniikkaa käyttävä skanneri oli koekäytössä myös Helsinki-Vantaalla 2016. Tällä hetkellä vastaavaa ei käytetä Suomessa.
Mies seisoi turvaskannerin tarkastuksessa saksalaisella lentokentällä joulukuussa 2016. Vaatteet läpäisevää millimetriaaltotekniikkaa käyttävä skanneri oli koekäytössä myös Helsinki-Vantaalla 2016. Tällä hetkellä vastaavaa ei käytetä Suomessa.

Espoolainen Anna-Maija Paakki, 35, lensi toissavuonna vuoden sisällä Suomesta Italiaan, Luxemburgiin, Dubaihin ja Amsterdamiin. Lähes jokaisella kerralla hänet pysäytettiin lentokentän turvatarkastuksessa.

— Keräilen käsimatkatavaroitani liukuhihnalta, kun turvatarkastaja sanoo, että ihoani pitää pyyhkäistä eräänlaisella liuskalla. On puhuttu rutiinikokeesta tai pistokokeesta. Ihmettelen, miksi olen joutunut tähän testiin niin usein, mutta matkakumppanini ei.

Ihmettelen, miksi olen joutunut tähän testiin niin usein, mutta matkakumppanini ei.

Liuskatesti on turvatarkastusten uutta teknologiaa, joka otettiin käyttöön Helsinki-Vantaalla 2015 ja kaikilla Suomen Finavian lentokentillä syksyllä 2016.

— Liuskalla etsitään mahdollisia räjähdeainejäämiä matkustajista ja heidän matkatavaroistaan, kertoo tarkastaja Pekka Asikainen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.

Kaikki suomalaiset lentomatkustajat joutuvat ennen koneeseen nousua käymään läpi samat EU-normien mukaiset turvatarkastukset. Vaikka turvatekniikka kehittyy jatkuvasti, Helsinki-Vantaalla monille tutut lähtörutiinit näyttävät edelleen samalta. Nesteet pieniin pusseihin, vyöt irti, portista läpi.

— Matkustajat tarkastetaan metallinilmaisinportilla ja käsimatkatavarat läpivalaistaan. Jos portti hälyttää, hälytyksen syy selvitetään käsin tarkastamalla. Jos taas matkatavaroissa on nesteitä, tarvittaessa ne analysoidaan analysaattorilla, Pekka Asikainen selittää.

Turvatarkastuksella varmistetaan, ettei lennolle päädy vaarallisia aineita tai kiellettyjä esineitä. Nykyään osa matkustajista päätyy EU-asetuksen mukaisesti myös räjähdeainejäämätarkastukseen.

Liuskatesti korvaa käsin tunnustelun

Liuskatesti on aiempaa nopeampi tapa varmistaa, ettei koneeseen pääse kiellettyjä tai vaarallisia aineita. Käytännössä turvatarkastaja sivelee pientä kankaanpalaa muistuttavalla liuskalla matkustajan kämmenen ulko- ja sisäpuolen ja vyötärönympäryksen. Sivelyn jälkeen liuska analysoidaan räjähdeainejäämäilmaisimella. Ennen sama tarkastus tehtiin käsin tunnustelemalla.

— Liuskatestin analysointi kestää viidestä kymmeneen sekuntia, jolloin matkustajan on oltava turvatarkastajan välittömässä läheisyydessä. Jos laite antaa hälytyksen, matkustaja tutkitaan toisella laitteella tai tarkemmin käsin. Jos hälytystä ei tule, voi jatkaa matkaa välittömästi, Asikainen sanoo.

Anna-Maija Paakki epäilee joutuneensa turvatarkastajien silmätikuksi tavallista useammin räväkän ulkonäkönsä vuoksi. Italiaan matkustaessa hänellä oli siniset hiukset, Saksaan lentäessä pinkit. Myös hänen matkatavaroitaan on syynätty usein kumman tarkkaan.

Turvallisuusviranomaisten mukaan tarkastuksissa ei oteta kohteeksi tietynlaisia ihmisiä, vaikka joskus siltä tuntuisikin.

— Jo lainsäädäntö määrää, että henkilöiden profilointia ei saa turvatarkastuksissa tehdä. Peruslähtökohta on, että kaikki matkustajat tarkastetaan samoilla säännöillä matkakohteesta tai matkustajan syntymämaasta riippumatta, Pekka Asikainen sanoo.

Räjähdeainejäämätesti täytyy määräysten mukaan tehdä yli kymmenelle prosentille matkustajista. Asikaisen mukaan metallinilmaisinportissa oleva laskuri arpoo nämä matkustajat satunnaisesti.

— Jos sama ihminen kiertäisi portin ympäri 20 kertaa, jollain kerralla hän joutuisi testiin ja toisella ei.

Lisätarkastuksia ei Asikaisen mukaan ole kentille lähiaikoina tulossa. Tämänhetkiset järjestelmät on havaittu tehokkaiksi. Turvatekniikka ja esimerkiksi kiellettyjen aineiden analyysi kuitenkin kehittyvät jatkuvasti.

Risteilyaluksilla tehdään vain pistoja

Milloin viimeksi olet joutunut turvatarkastukseen Ruotsiin tai Tallinnaan laivaillessa?

Jos et koskaan, ei ihme: Suomen satamissa suurin osa risteilymatkustajista ei yleensä joudu turvatarkastuksen kohteeksi.

— EU-alueella merenkulussa matkustajille ja matkatavaroille tehdään turvatarkastuksia pistokoeluontoisesti. Risteilyaluksiin menee maksimissaan yli 3 000 ihmistä, ja usein satamissa vaihtoväli on niin tiukka, että aikataulullisesti ei olisi mahdollista tarkistaa kaikkia, sanoo osastopäällikkö Juha-Matti Korsi Trafista.

Tyypillisin pistokoe on, että varustamohenkilökunta, palkattu vartija tai viranomainen katsoo lähtöportilla matkustajan matkalippuja ja matkustusasiakirjoja tarkemmin. Varustamoiden vastuulla on tietyillä kriteereillä päättää, millaisella otannalla matkustajia otetaan tarkastukseen. Jokaisella risteilylähdöllä pistotarkastuksia tehdään jonkin verran.

Tietyissä satamissa viranomaiset voivat ottaa matkustajia tarkastukseen myös ennakkoprofiloinnin perusteella.

— Rajavartioviranomaiset tekevät matkustajista ennakkoprofilointia: kuka on ostanut lippuja, mistä maasta ja millaisella historialla. Jos syytä on, viranomaiset tekevät tarkemman turvatarkastuksen.

Räjähde- tai huumausaineet eivät välttämättä kulje risteilyaluksille sen helpommin kuin lentokoneisiinkaan. Satamissakin on muun muassa räjähteiden haistamiseen erikoistuneita tullikoiria. Eivätkä viranomaiset kerro kaikkia tarkastuskeinojaan julkisuuteen.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.