Xamkin insinööriopiskelijat tutkivat Salpalinjan kuntoa: "Salpalinjan rakenteiden lujuus on vahvempi kuin uusissa kerrostaloissa tai silloissa"

Betonirakenteiden lujuutta tutkittiin Xamkin laboratoriossa Kotkassa.

Arkisto

Arkistokuvassa Salpalinjan Salpa-asema. 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan insinööriopiskelijat ovat selvittäneet Salpalinjan korsujen kuntoa.

— Tulosten mukaan Salpalinjan rakenteiden lujuus on suurempi kuin uusissa rakennuksissa, esimerkiksi kerrostaloissa tai silloissa, rakenustekniikan lehtori Juha Karvonen Xamkista kertoo.

Syynä rakenteiden hyvään kuntoon pidetään Salpalinjan teossa käytetyn sementin koostumusta.

— Esimerkiksi betonin sideaineiden sitoutuminen on saattanut kestää jopa vuosikymmeniä, eikä lujuus ole ollut suurin heti uutena rakenteen valmistumisen jälkeen. Sama on todettu vanhoissa maapadoissa. Huolimatta sota-ajan kiireestä ja resurssienkin vähyydestä korsut on tehty hyvin, Karvonen kuvailee.

Betonirakenteiden lujuutta tutkittiin Xamkin rakennustekniikan laboratoriossa Kotkassa, kerrotaan Xamkin julkaisemassa tiedotteessa.

Tutkimusta monelta kantilta

Rakennustekniikan lehtori Juha Karvonen kertoo, että opiskelijat tutkivat korsuja selvittämällä niiden rakennustapojen historiaa, testaamalla betonirakenteiden lujuuksia ja tarkastelemalla kuivatusvaihtoehtoja. Opiskelijat tekivät myös kosteusmittauksia ja pohtivat betonin korjaustapoja. Salpalinjasta tehtiin 3D-mallinnuksia sekä tutkittiin alueen käyttö- ja turvallisuustekijöitä.

Betonirakenteiden lujuutta tutkittiin Xamkin rakennustekniikan laboratoriossa Kotkassa.

— Parasta opintojaksossa oli konkreettinen ja kiinnostava aihe. Pääsimme tekemään merkittävää tutkimustyötä digitalisoidessamme vanhoja sota-aikaisia, käsin tai kirjoituskoneella kirjoitettuja asiakirjoja, joita ei ole ollut aikaisemmin sähköisessä muodossa saatavilla, opiskelija Teemu Lindström sanoo.

"Malliesimerkki oppilaitoksen ja työelämän yhteistyöstä"

Karvosen mukaan korsuprojetki on malliesimerkki oppilaitoksen ja työelämän yhteisprojektista.

— Tämä oli opiskelijoille motivoiva tapa oppia, joka tuotti myös Salpalinja-museolle tärkeää uutta tietoa.

Projekti toteutettiin yhdessä Salpalinja-museon ja Miehikkälän kunnan kanssa.

Salpalinja-museon museotutkija Armi Oinonen kiittelee opiskelijoiden omistautumista toisen maailmansodan aikaisten rakenteiden tutkimiseen.

— Tämä oli opiskelijoillekin kuin sukellus rakennushistoriaan. Tuloksia voidaan varmasti hyödyntää lähtötietoina tulevissa hankkeissa museoalueellamme, Oinonen taustoittaa.

Itsenäisyyden ajan suurin rakennushanke

Salpalinja on Suomen suurin itsenäisyyden aikana toteutettu rakennushanke. Salpalinjan teossa  vuosina 1940-1944 oli mukana jopa 35 000 rakentajaa. Kymenlaakson läpi kulkevassa Salpalinjassa on 728 teräsbetonikorsua, noin 3000 puusta tehtyä kenttälinnoketta, 225 kilometriä panssariesteitä, yli 300 kilometriä piikkilankaesteitä, noin 350 kilometriä taistelu- ja yhdyshautoja sekä useita luolastoja.

Parhaiten Salpalinjaan voi tutustua Miehikkälässä Salpalinja-museossa.