Sorsanmetsästyskausi alkaa maanantaina – Sinisorsakanta on elinvoimaisin, mutta uhanalaisten lintulajien metsästys ei ole kestävää

Asiantuntijat kehottavat välttämään taantuvien riistavesilintulajien metsästystä. Metsästäjän vastuulla on tunnistaa lajit huolellisesti.

Harri Teitto

Sorsastuskausi alkaa tänään. Ensimmäinen laukaus saattaa saada aikaan tällaisen näyn.

Sorsanmetsästyskausi alkaa maanantaina kello 12. Riistavesilintujen listalla on yhteensä kymmenen lajia, jotka on luokiteltu uhanalaisiksi.

Jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka, tukkakoskelo ja nokikana ovat erittäin uhanalaisia. Metsähanhi, haapana, haahka ja isokoskelo ovat vaarantuneita. Alli on silmälläpidettävä laji.

Kolmen vuoden määräaikaisia metsästyskieltoja tietyille lajeille

Perjantaina Maa- ja metsätalousministeriö antoi uudet asetukset punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästysrajoituksista. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys kiellettiin kokonaan kolmen vuoden määräajaksi.

Kolmen vuoden kielto tuli myös sisämaassa metsästettävälle allille, mutta merialueella allille on metsästäjäkohtaiset saaliskiintiönsä. Vuorokaudessa saa metsästää enintään viisi allia. Tällaiset metsästäjäkohtaiset saaliskiintiöt ovat nyt käytössä ensimmäistä kertaa.

Erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta toivoo, että allin metsästys kiellettäisiin kokonaan.

— Allia ei ole vielä luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi. Kanta on kuitenkin alentunut Itämerellä 75 prosenttia kolmessakymmenessä vuodessa, kertoo Knuuttila.

Alli on ollut runsain merellä esiintyvä sorsalintu. Allia esiintyy edelleen paljon, mutta Knuuttilan mukaan kanta jatkaa pienenemistään huolestuttavasti.

Uhanalaisten lajien metsästys ei ole kestävää

Knuuttilan mukaan ei ole hyvä asia, että metsästettävien lintujen listalla on näin monta uhanalaista lajia. Hänen mielestään listalta pitäisi etupainotteisesti poistaa uhanalaiset lajit, eikä vasta kantojen romahdettua. Pelkkä luvattu panostus lintujen elinympäristöjen parantamiseen ei takaa kantojen toipumista.

— Uhanalaisten lajien metsästäminen ei ole koskaan kestävää. Kaikki nämä uhanalaiset lajit tulisi rauhoittaa, sanoo Knuuttila.

Listalla on nyt enemmän uhanalaisiksi kuin elinvoimaisiksi luokiteltuja lajeja. Vuonna 2015 tehdyn viimeisimmän uhanalaisuusluokituksen mukaan metsästettävistä sorsalinnuista elinvoimaisia lajeja ovat sinisorsa, tavi, telkkä ja lapasorsa.

— Näiden elinvoimaisiksi luokiteltujen lajien osalta oikeastaan vain sinisorsan kanta on vakaa.

Metsästäjän tulee tunnistaa lajit huolella

BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto kehottavat välttämään taantuvien lajien metsästystä. Samalla kumpikin muistuttaa, että tarkka lajitunnistus on tärkeää. Myös Knuuttila toivoo metsästäjiltä vastuullisuutta tunnistuksessa.

— Kaikki metsästäjät eivät tunne kovin hyvin lajeja, vaikka heille on jaettu lajintunnistusopas, kertoo Knuuttila.

Metsästys on edelleen mahdollista auringonlaskun jälkeen hämärässä, jolloin lajintunnistus on Knuuttilan mukaan vaikeaa jopa kokeneille lintuharrastajille. Knuuttila on sillä kannalla, että pimeään aikaan metsästäminen tulisi kieltää.

— Usein ensimmäisinä metsästyspäivinä pauke jatkuu puolille öin. Ei siinä ole mitään edellytyksiä tunnistaa lajeja.

Suomessa nykyään viidennes vähemmän lintuja 1970-lukuun verrattuna

Suomi on allekirjoittanut kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen, jonka tavoitteena on luonnonvarojen kestävä käyttö.

— Kun Suomi sallii uhanalaisten lintujen metsästämisen, niin mielestäni Suomi rikkoo tätä sopimusta, sanoo Knuuttila.

Hänen mukaansa ilmastonmuutos vaikuttaa moniin lintukantoihin. Metsästys rasittaa heikkeneviä kantoja vielä lisää.

— Kaiken kaikkiaan Suomessa on viidennes vähemmän lintuja kuin 1970-luvulla.

Jos uhanalaisten lintulajien metsästämistä ei lopeteta nyt, niin tulevaisuudessa metsästys joudutaan lopettamaan yksi laji kerrallaan sitä mukaa kun niiden kannat romahtavat.

Tästä esimerkkinä on punasotka, jonka kanta on Knuuttilan mukaan romahtanut kahdessa vuosikymmenessä 80 prosenttia.

— Jos uhanalaisten lajien metsästystä jatketaan, mennään punasotkan tietä.

Raimo Eerola

Metsästäjien valinnoilla on merkitystä. Arkistokuva vuodelta 2002.

Vesilintukantojen taantuminen huolestuttaa

Haminan Erämiehet -yhdistyksen varapuheenjohtaja Kalle Hytti on käynyt metsällä yli 40 vuotta. Aikaisemmin hän oli aktiivinen sorsastaja, mutta nyt tämä on jäänyt vähemmälle.

Hytti on nähnyt monia kausivaihteluja eri lajeissa.

— Jos sattuu huono kylmä kevät ja jos vedenpinnan vaihtelut ovat suuria, silloin on yleensä huono vesilintuvuosi, kertoo Hytti.

Kausivaihtelu on tavallista, mutta vesilintukantojen taantumisesta hän on huolestunut. Hän on huomannut jatkuvan laskevan trendin niin vesilintukannoissa kuin metsästysharrastajien määrässäkin.

— Metsästäjien määrällä ei ole juurikaan merkitystä lintukantojen vähenemisessä, vaan se johtuu muista tekijöistä, sanoo Hytti.

Hänestä metsästysrajoitukset kulkevat jälkijunassa.

Metsästäjän valinnoilla on merkitystä

Hytin mukaan niin metsästyspaikan kuin metsästettävän lajin vastuullisella valinnalla on merkitystä.

— Metsästäjien keskuudessa pitäisi levittää enemmän tietoa lajien tunnistamisesta, varsinkin nuorille metsästäjille. Ei ammuta ylipitkiltä matkoilta, kertoo Hytti.

Sini- eli heinäsorsia hän on nähnyt paljon ja niiden kanta kestää metsästämistä, kun taas sotkia hän ei ole ampunut kuin muutaman 1980-luvulla.

— Onhan heinäsorsassa paljon parempi liha kuin sotkassa, sanoo Hytti.

Myös Hurukselan jahti -yhdistyksen puheenjohtaja Ari Järvisalo toivoo, että metsästäjät osaavat vähän valita, mitä ampuvat.

— Tänä vuonna näyttäisi, että heinäsorsakanta on aika runsas, kertoo Järvisalo.

Kauden aloitus on myös sosiaalinen tapahtuma

Sorsanmetsästyskauden alussa paine päästä metsästämään voi olla suuri.

— Herrasmiesmäinen käytös on tärkeää. Ei mennä mökkirantoihin tai liian lähelle rauhoitusalueita, muistuttaa Hytti.

Järvisalon mukaan metsästys kohdistuu perinteisesti pitkälti kauden aloituspäivään. Hytin mukaan kauden alku on metsästäjille tärkeä sosiaalinen tapahtuma.

Metsällä nähdään myös kavereita ja käydään yhdistysten saunailloissa, eikä asetta välttämättä oteta edes esille. Hytti toivoo myös, että mahdolliset kaatoryypyt otetaan vasta metsästyksen jälkeen.

Juttua muokattu kello 22.10. Vaihdettu kuva.