Uutisen takaa: Kotkalla on raskas korkotaakka — Odotukset tapahtumakeskuksen talousvaikutuksista tuntuvat ylimitoitetuilta

Silläkin uhalla, että tieto latistaa tunnelmaa, muutama fakta siitä, minkälaisessa taloudellisessa kontekstissa investointipäätös tuli tehtyä, on ehkä paikallaan.

Sari Tauru

Kaupunginvaltuusto päätti investoida Kantasataman tapahtuma-areenaan.
Kaupunginvaltuusto päätti investoida Kantasataman tapahtuma-areenaan.

Kotkan kaupunginvaltuusto teki maanantaina odotetun päätöksen investoida 20 miljoonaa niin sanottuja sähkörahoja Kantasataman tapahtumakeskukseen. Lähes koko valtuusto on sitä mieltä, että investoinnin myötä Kotkaan on mahdollista saada lisää elinvoimaa ja työpaikkoja. Muita vaihtoehtoja rahojen sijoittamiselle ei ole tuotu esiin, ainakaan julkisuuteen.

Tässä vaiheessa monet hauskasti sanovat, että demokratia on toteutunut ja pulinat pois. Silläkin uhalla, että tieto latistaa tunnelmaa, muutama fakta siitä, minkälaisessa taloudellisessa kontekstissa päätös tuli tehtyä, on ehkä paikallaan.

Kotka on Suomen velkaisimpia kuntia. Sillä on lainaa noin 300 miljoonaa euroa. Tätä lainataakkaa valtuusto ei halunnut keventää, koska matalien korkojen aikana se ei olisi kannattavaa.

Kotkan talousjohtajan Pietu Mänttärin mukaan investoinnin välitön vaikutus on se, että Kotka ei saa 20 miljoonalle eurolle tuottoa, jonka se voisi saada finanssisijoituksista. Mänttärin mukaan alkuvaiheessa, kahden tai kolmen vuoden ajan, investointi hankaloittaa merkittävästi kaupungin budjetin hallintaa.

Ennusteen mukaan Kotka tekee tänä vuonna 37 miljoonaa euroa positiivisen tuloksen. Ilman sähkömiljoonien tuomaa 40 miljoonan euron taseen elvytystä, Kotkan tulos olisi kolme miljoonaa euroa pakkasella. Kumulatiivista alijäämää jäisi edelleen 11 miljoonaa euroa.

Kotka teki riskienhallinnan ylisuojauksia finanssikriisin keskellä.

53 miljoonan euron arviontivirhe

Kotkan taloushallinnossa tehtiin lähes kymmenen vuotta sitten arviointivirhe, joka vaikeuttaa taloudenpitoa vielä pitkään. Virhe on 53 miljoonan euron suuruinen. Virhe ei näy taseessa, koska laki ei ainakaan vielä siihen velvoita, mutta tilinpäätöksen liitetiedoista se löytyy (TP 2016, sivu 126).

Virheen nimi on epäonnistuneet johdannaiskaupat. Kotka teki riskienhallinnan ylisuojauksia finanssikriisin keskellä, kun se suojasi lainojaan johdannaisilla. Kotka on sitonut pitkäaikaisten talousarviolainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon.

Kotkan suojausten markkina-arvo on siis tällä hetkellä 53 miljoonaa euroa negatiivinen. Kotkalla on 12 sopimusta eri rahoituslaitosten kanssa. Pisimmät niistä ulottuvat vuodelle 2046, lyhyimmät erääntyvät lähivuosina. Pietu Mänttärin mukaan tällä hetkellä keskikorko (pitää sisällään lainat ja suojat) on noin 1,7 prosenttia ja suojausaste on noin 70 prosenttia. Noin 300 miljoonan euron velkapotista korot ovat isot.

Johdannainen on kaksisuuntainen sijoitusinstrumentti, jota voi käyttää riskien minimoimiseen mutta toisaalta myös riskien ottamiseen. Se on ikään kuin sopimuksen osapuolien välistä vedonlyöntiä siitä, mikä hinta osakkeella, raaka-aineella tai muulla on tulevaisuudessa. Kotka on uudessa sijoitussuunnitelmassaan sulkenut pois johdannaisilla spekuloinnin.

Mänttäri sanoo puhuneensa päättäjille toistamiseen siitä, että tulevina vuosina korkokustannukset saattavat edelleen nousta.

Verrokkina Verkatehdas

Kotkaan suunniteltavan tapahtumakeskuksen verrokkeina on käytetty muita vastaavanlaisia, eritoten Turun Logomoa ja Hämeenlinnan Verkatehdasta. Logomo Oy:n pääomistaja on Hartela Oy (61 prosenttia). Turun kaupunki omistaa loput 39 prosenttia.

Verkatehdas Oy on puolestaan kokonaan Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Kotkan kaupunginvaltuuston esityslistan liitteessä kerrotaan, että Verkatehtaalla käy vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä. Monta käyttökelpoista lukua kerrotaan.

Verkatehtaan 14:ssä eri rakennuksessa on nelinkertainen määrä neliöitä verrattuna Kotkaan suunniteltuun tapahtumakeskukseen. Toimitilavuokrauksen käyttöaste oli viime vuonna 99,7 prosenttia. Se kerrotaan, että liikevaihto oli 3,7 miljoonaa euroa ja että tulos oli 104 000 plussalla.

Verkatehtaan tulos ei ollut 104 000 euroa plussalla vaan muutaman tuhat euroa miinuksella. Liikevoitto sen sijaan oli 104 000 euroa, mutta siitä pitää vielä vähentää muun muassa verot, ylimääräiset poistot ja lainojen korot, jolloin saadaan tulos. Kertomatta on jäänyt kotkalaisille sekin, että Hämeenlinnan kaupunki on subventoinut Verkatehtaan toimintaa koko sen kymmenvuotisen nykyhistorian ajan. Tuki on ollut pienenemään päin, viime vuonna se oli 800 000 euroa.

Verkatehtaan toimitusjohtajan Jouko Astorin mukaan Verkatehdas Oy on ollut viime vuodesta lähtien nettomaksaja kaupungille. Astorin mukaan yhtiö maksaa tänä vuonna 110 000 euroa enemmän kaupungille — vuokria ja kiinteistöveroja — kuin kaupunki rahoittaa yhtiötä.

Verkatehtaan reilusta puolesta miljoonasta kävijästä suurin ryhmä ovat elokuvissa kävijät, viime vuonna 115 000. Muita kulttuuripalveluja (esimerkiksi teatteri, konsertit) kävi kuluttamassa vajaat 200 000 ihmistä. Opiskelemassa ja harrastamassa kävi noin 180 000 ihmistä. Kotkassa kiinnostaa ehkä se, että kokouksissa ja messuilla kävi viime vuonna 60 000 ihmistä, noin viidennes vähemmän kuin edellisenä.

Verkatehtaan liikevaihdosta 2/3 muodostuu pitkäaikaisten vuokralaisten vuokratuloista ja vastaavasti 1/3 lyhytaikaisista sekä palveluliiketoiminnasta. Kotkassa suunniteltu vuokraussuhde on toisinpäin

Satoja vai kymmeniä uusia työpaikkoja?

Kotkassa puhutaan mieluusti aluetalousvaikutuksista ja uusista työpaikoista. Muutaman vuoden kuluttua aluetalouteen olisi tulossa tapahtumakeskuksen ansiosta 25 miljoonaa euroa lisää eli saman verran kuin on laskettu neljä kertaa suuremman Verkatehtaan tuottavan alueensa sisällä.

Uusia työpaikkoja keskuksen on sanottu luovan yli 400. Jouko Astorin ”tukkimiehen kirjanpidon” mukaan Verkatehdas on vaikuttanut 60—70 uuden työpaikan syntyyn.

Kirjoittaja on kotkalainen freelance-toimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.