Moni sairastuneista omaisista huolehtiva uupuu tai masentuu — Kymen Sanomien uusi juttusarja kertoo, miltä tuntuu olla läheinen päihdeongelmaiselle tai mieleltään sairastuneelle

Jopa 40 prosenttia päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten lähimmistä tukijoista sairastuu itse masennukseen tai uupumukseen. Kakspy ry:n vertaistukiryhmässä omista tunteista ja kokemuksista voi puhua ilman leimautumisen pelkoa. Kymen Sanomat kertoo Vertaista tukea –sarjassa siitä, mitä on olla vuosia läheinen ihmiselle, joka ryyppää, jonka mieli sairastuu tai huumeet ottavat hänestä vallan. Sarja käynnistyy maanantaina 22. lokakuuta.

Linda Varoma

Kakspy:n omais- ja läheistyön projektivastaava Kati Koukonen sanoo, että vaikenemisen kulttuuri liittyy voimakkaasti päihde- ja mielenterveysongelmien hoitoon. Se rasittaa auttamistyötä päivittäin tekeviä omaisia.
Kakspy:n omais- ja läheistyön projektivastaava Kati Koukonen sanoo, että vaikenemisen kulttuuri liittyy voimakkaasti päihde- ja mielenterveysongelmien hoitoon. Se rasittaa auttamistyötä päivittäin tekeviä omaisia.

Läheisen rooli on erityisen tärkeä, kun ihminen sairastaa mielenterveys- ja päihdeongelmia tai näitä molempia. Läheinen vastaa sairastuneen arjen sujumisesta ja hoitoon hakeutumisesta. Epätietoisuus tilanteesta on omaisille kuluttavaa. Rooli voi muuttua lopulta niin raskaaksi, että se sairastuttaa.

— Meillä täällä Kymenlaaksossa tilastot kertovat synkkää kieltä päihde- tai mielenterveysongelmien määrästä.

— Lisäksi tiedetään, että jopa 40 prosenttia lähimmistä tukijoista sairastuu itse masennukseen tai uupumukseen, Kakspy:n omais- ja läheistyön projektivastaava Kati Koukonen kertoo.

Koukonen sanoo, että tällaisessa tilanteessa on ymmärrettävää, että tunnekuohu on melkoinen.

— Ihminen rakastaa ja välittää. Mutta tuntee myös syyllisyyttä, pelkoa, turhautumista ja jopa toivottomuutta.

Ohjaaja muistuttaa, että kukaan ei kuitenkaan jaksa loputtomiin tukea toista, jos itse uupuu.

— Siksi läheisten olisi todella tärkeää saada apua myös omien tunteiden, kokemusten ja ajatusten käsittelyyn.

Vaikenemisen kulttuuri on vahva

Kakspy ry eli Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen yhdistys nimesi runsas vuosi sitten yhdeksi tavoitteekseen tukea vertaistukiryhmän kautta niitä läheisiä, jotka tunnistavat itsessään väsymisen tai masentuneisuuden. Varsinainen projekti alkoi keväällä 2016.

— Kakspyn toiminnassa läheiset ovat olleet mukana alusta asti, sillä 20 vuotta sitten läheiset olivat perustamassa yhdistystä.

— Nyt aloitettiin projekti läheisille, sillä näin saadaan kohdennettua apua suoraan heille. Läheisille on tarjolla tukea erilaisten vertaistukiryhmien ja henkilökohtaisen keskustelutuen avulla. Pelkkä huoli läheisestä riittää syyksi hakea itselleen apua itselleen, Kati Koukonen kertoo.

Ryhmän toimintaan on kahden vuoden aikana osallistunut liki 70 henkeä.

Koukonen sanoo, että läheisen sairastumiseen mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyy tiukasti vaikenemisen kulttuuri.

— Pelätään leimautumista, voimakasta arvostelua, siksi ei uskalleta puhua omasta vaikeasta tilanteesta edes läheisimmille ystäville, Koukonen sanoo.

Ystävän neuvo muuttuikin iskuksi

Koukonen kertoo, että läheiset eivät usein edes tunnista itse tarvitsevansa apua, ennen kuin oma jaksaminen romahtaa totaalisesti.

— Läheinen on saattanut vuosia olla sairastuneen rinnalla ja sinnitellyt, kertaakaan pysähtymättä miettimään kuinka itse jaksaa. Lopulta hän luhistuu, kun joku kysyy "Miten sinä itse jaksat?".

Projektivastaava sanoo, että omainen voi olla niin väsynyt, ettei jaksa hakea apua itselleen.

— Tuolloin tyrmistyttävää voi olla ystävän kommentti, että piristy, kyllä se siitä. Tai syyllistämiseksi tulkittu kommentti, että silloin sinun olisi pitänyt tehdä sitä tai tätä, ei sitä mitä lopulta teit, Kati Koukonen kertoo.

Hän on kutsunut koolle neljä omaista, jotka haluavat kertoa tarinansa. He haluavat antaa esimerkeillään uskoa niille, jotka ovat omassa elämässään vaikeassa tilanteessa.

Tarinan henkilöiden yksityisyyden suojaamiseksi tarinat kerrotaan nimettöminä. Sarja käynnistyy 22.10.

Mikäli kiinnostut aiheesta tai luulet, että vertaistukiryhmästä olisi apua sinulle tai läheisellesi, ota yhteyttä Kakspyn ohjaajiin omaiset@kakspy.com tai puhelimitse 040–7103237

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet