Suomenlahden kalapula koskettaa niin ammattilaisia kuin vapaa-ajan kalastajiakin — Korjaamiseen etsitään nyt keinoja uuden Kymen kalatalousalueen voimin: "Harmaahylkeitä ja merimetsoja pitäisi voida metsästää"

Reilu kuukausi sitten perustetun Kymen kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Reijo Piipari sanoo, että kalakantojen elvyttämisessä riittää työtä. Uusi kokoonpano syntyi, kun Kotkan, Pyhtään ja Kymin kalatalousalueet yhdistettiin.

Reijo Piiparin mukaan synergiaetuja saavutetaan, kun päätöksiä tekee Kymen kalatalousalue aiempien kolmen kalastusalueen sijaan.
Reijo Piiparin mukaan synergiaetuja saavutetaan, kun päätöksiä tekee Kymen kalatalousalue aiempien kolmen kalastusalueen sijaan.

Reilu kuukausi sitten perustetun Kymen kalatalousalueen hallituksen kotkalainen puheenjohtaja Reijo Piipari on huolissaan Suomenlahden kalakannoista. Etenkin lohen ja meritaimenen tilanne on huono ja se vaikuttaa Piiparin mukaan kaikkeen kalastukseen. Kalapula koskettaa jokaista: niin ammattilaisia kuin vapaa-ajan kalastajiakin.

— Uhanalaisten kalalajien kalastusta pitää kalakantojen ylläpitämisen takia vähentää ja eri osapuolet pyrkivät siihen. Tässä tilanteessa ketään ei saa kuitenkaan syyllistää ja syitä täytyy etsiä laajemmin. Useiden tutkimusten mukaan meri voi huonosti. Toisaalta esimerkiksi harmaahylkeet ja merimetsot verottavat paljon kalakantoja. Molempia pitäisi voida metsästää, jotta niiden määrät pysyisivät siedettävinä, sanoo Piipari.

Piiparin toiveena on, että uuden kalatalousalueen merialueilla sekä jokialueilla kehitys soljuisi myönteiseen suuntaan. Hänen mukaansa tavoitteena on saada kalakannat lisääntymään luonnossa. Tukena tarvitaan myös istutuksia. Siinä mielessä viime vuosina on menty huonompaa suuntaan, sillä esimerkiksi teollisuuden velvoiteistutukset ovat vähentyneet.

Käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistelu alkaa

— Kymen kalatalousalueen rooli on merkittävä. Tänä vuonna me aloitamme uuden käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistelun toiminnan pohjaksi, kertoo Piipari.

Uusi kalatalousalue syntyi, kun aiemmin toimineet Kotkan kalastusalue, Pyhtään kalastusalue ja Kymijoen kalastusalue yhdistettiin. Kolmen päätöksiä tekevän yhteisön sijaan nyt siis vain yksi. Helmikuussa valitussa hallituksessa on mukana tasaisesti edustajia kaikilta lakkautetuilta kalastusalueilta.

— Kotkassa ja Pyhtäällä toiminta kohdistui aiemmin ainoastaan merialueille. Nyt mukana on myös Kymijoki Voikkaalle asti. Eri tahojen näkökantojen ja intressien huomioon ottaminen muodostaa omat haasteensa. Meidän pitää huomioida niin ammattikalastajat, vapaa-ajan kalastajat kuin viehekalastajat. Sekä luonnonsuojelu ja teollisuus.

Piipari korostaa, että isompien kokonaisuuksien muodostaminen perustuu kalastuslakiin. Kalatalousalueiden toteuttamista ovat koordinoineet ELY-keskukset.

— Avointa ja näkyvää kalastuksenvalvontaa tarvitaan edelleen. Kymen kalatalousalueen vesillä riittävä kalastuksenvalvojien määrä on 10-20.

Pitkä kokemus

Kalastusasioihin liittyvissä luottamustehtävissä Piiparilla on pitkä kokemus. Hän aloitti Kuutsalon kalastuskunnan esimiehenä 90-luvulla ja on sen jälkeen toiminut Kuutsalon osakaskunnan puheenjohtajana. Kotkan kalastusalueen puheenjohtajuutta hän hoiti vuodesta 2008 lähtien.

Kymen kalatalousalueen alku on ollut työntäyteinen Reijo Piiparille. Käytännön toiminnan osalta paineet kuitenkin helpottavat, kun lähiaikoina päätetään toiminnanjohtajasta. Palvelut hankitaan joko yhteisöltä, yritykseltä tai yksityiseltä henkilöltä.