Kaupunkirakennelautakunta vastaa kuntalaisaloitteeseen: Kyminlinnan kehittäminen on toivottavaa, mutta ei ole järkevää ilman valtion rahoitusta — Linnakkeeseen investointi maksaisi karkeasti 25 miljoonaa

Kotkan kaupunki tahtoo edistää Kyminlinnan kehittämistä yhdessä valtion kanssa. Nykyisellään Kyminlinnaa ei voida avata turvallisuuspuutteiden vuoksi.

Raimo Eerola

Kyminlinnan kehittäminen olisi niin kuntalaisten kuin kaupungin toiveissa, mutta valtio ei ole osoittanut asialle tukea.

Kyminlinnan mittava kehittäminen ei onnistu ilman valtion rahoitusta. Tähän johtopäätökseen tuli Kotkan kaupunkirakennelautakunta, joka ensi viikon kokouksessaan vastaa kolmeen Kyminlinnaa koskevaan kuntalaisaloitteeseen.

Saman henkilön kaupungille tekemissä kuntalaisaloitteissa vaaditaan, että kaupunki ottaisi Kyminlinnan omistuksen itselleen ja ryhtyisi elvyttämään aluetta matkailun ja yrittäjyyden tarpeisiin. Aloitteiden tekijän mielestä Kyminlinnaan panostaminen edesauttaisi myös Karhulan elinvoimaisuuden säilymistä.

Kyminlinnan kehittäminen Metsähallituksen harteille

Kyminlinnan omistaa valtion alainen Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöt on asettaessaan Kyminlinnan myyntiin vuonna 2014 käynnistänyt valtion arvokohteisiin liittyvän arviointiprosessin. Kotkan kaupunki osallistui prosessiin ja kaupungin ehdotuksesta alueesta laadittiin Kymenlaakson liiton, Cursorin sekä kaupungin toimijoiden kesken hoito-, käyttö- ja kehittämissuunnitelma. Työryhmää johti Senaatti-kiinteistöt.

Selvitysraportin laatinut työryhmä oli yksimielinen alueen käytön tavoitteista. Aluetta voisi käyttää nähtävyytenä ja matkailussa sekä ulkoilu- ja virkistysalueena. Sinne voisi tehdä tapahtumia, tuoda yritystoimintaa ja vähäistä asumista historiallista arvoa unohtamatta.

Alueen omistus oli pääosin tarkoitus siirtää Metsähallitukselle, joka saisi budjettirahoituksen alueen avaamiseen kolmen vuoden aikana, ja tämän jälkeen kymmenvuotisen rahoituksen muurien vähittäiseen kunnostamiseen. Kaupunkirakennelautakunnan mukaan Metsähallituksella on hyvää kokemusta vanhojen linnoitusalueiden operaattorina toimimisesta.

— Selvityksen etenemismalli on edelleen toteuttamiskelpoinen. Toistaiseksi kuitenkaan valtiovarainministeriö ei ole budjettiesityksissään huomioinut Kyminlinnan suunnitelman toteuttamista. Kaupunki on pyrkinyt vaikuttamaan myönteisesti päätöksentekoon sekä poliittisesti että virkatietä, mutta vailla tuloksia, kaupunkirakennelautakunta kertoo vastauksessaan.

Komendantin talossa ei vielä toimintaa

Senaatti-kiinteistöt päätti vuoden 2017—2018 vaihteessa asettaa omaan käyttöönsä kaavaillun alueen myyntiin, jotta alueen kehittäminen saataisiin käyntiin. Tämän seurauksena Komendantin talo myytiin kotkalaiselle Vilaka-yhtiölle.

Kiinteistön ostanut Kare Kupiainen kertoo, että talon kanssa edetään maltillisesti. Uutta kerrottavaa hänellä ei suunnitelmistaan Komendantin talon suhteen ole.

— Tässä on tehty esiselvittelyä ja suunnittelua. Käyttötarkoitus ei ole vielä tarkentunut. Mielestäni rakennus on ikäisekseen hyväkuntoinen, Kupiainen kertoo.

Investointitarve karkeasti 25 miljoonaa

Kaupunki on aloittanut Kyminlinnan alueen asemakaavoituksen, mutta kaupungin mukaan kaavoitusprosessin loppuunviemiselle ei ole edellytyksiä, jos aluetta ei saada avattua yleisölle tulevaisuudessa.

Kaupungin selvityksen mukaan rakennuskannan peruskorjaaminen maksaisi noin 16 miljoonaa euroa. Miljoonia menisi myös Kyminlinnan turvallisuuden lisäämiseen, opastus- ja viestintähankkeisiin, muurien kunnostukseen, kulkuyhteyksien, pelastusreittien, infran sekä tapahtumapaikkojen rakentamiseen sekä rakennusten ja rakenteiden ylläpitoon. Investointivaiheen kokonaissuuruus olisi karkeasti noin 25 miljoonaa euroa.

— Kustannuksia ja mahdollisuuksia arvioitaessa loppuvuodesta 2017 kaupunginhallitus päätyi johtopäätökseen, ettei kaupungin tule lähteä itse investoimaan Kyminlinnan kunnostukseen. Luotettavampi reitti on edistää avaamista yhteistyössä valtion kanssa, kaupunkirakennelautakunta toteaa.

Lautakunnan mukaan aluetta voidaan nykyisellään käyttää yksittäisiin tapahtumiin ja kierroksiin, mutta Kyminlinnaa ei voida kokonaan avata turvallisuuspuutteiden vuoksi. Lautakunta pohtii myös, pitäisikö nyt suunniteltu tapahtumakeskus perua ja keskittyä Kyminlinnan elvyttämiseen.

— Tapahtumakeskuksen toteutus on osa Kotkan kaupunkistrategiaa ja sillä pyritään luomaan Kotkaan ympärivuotinen tapahtumaympäristö ja tapahtumaliiketoiminnan elinkeinoala sekä vahvistamaan Xamkin kampuksen vetovoimaa opinahjona. Nämä ovat myös asioita, jotka voivat pitää nuoria Kotkassa ja tuoda uusiakin asukkaita, lautakunta lausuu.

Kommentoidut