Keskustelu Kotkan koulujen ja päiväkotien tulevaisuudesta ei vetänyt osallistujia — Yleisössä kyseenalaistettiin oppilasmääräennusteet turhan pessimistisinä

Selvityksen laatinut konsultti totesi, etteivät erilaiset ennusteet muuta sitä tosiasiaa, että Kotkassa väkimäärä vähenee, ellei kaupunkiin saada muuttamaan lisää asukkaita.

Kimmo Seppälä

Kaukolalainen tulevien koululaisten äiti Anu Koskiranta (vasemmalla) ja Pihkoon koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Suutari-Pulli halusivat kuulla mihin kouluverkkoselvityksen oppilasmäärälaskelmat perustuvat. Molemmat toivovat, että raha ei olisi suurin tekijä päätöksissä.
Kaukolalainen tulevien koululaisten äiti Anu Koskiranta (vasemmalla) ja Pihkoon koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Suutari-Pulli halusivat kuulla mihin kouluverkkoselvityksen oppilasmäärälaskelmat perustuvat. Molemmat toivovat, että raha ei olisi suurin tekijä päätöksissä.

Kotkan koulu- ja päiväkotiverkosta tehdyn selvityksen yleisötilaisuus sai paikalle vain muutaman kymmenen kiinnostunutta. Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson ihmetteli asiaa ääneen, hän odotti Vellamon auditorion tulevan keskiviikkoiltana täyteen. Kouluista ja päiväkodeista on viime viikkojen aikana käyty vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta tehtyä palveluverkkoselvitystä oli esittelemässä selvityksen tekijä, johtava konsultti Raila Oksanen FCG Konsultointi Oy:stä. Varhaiskasvatuksen osalta kysymyksiin vastasi Kotkan varhaiskasvatusjohtaja Raili Liukkonen.

Selvityksessä on ehdotettu erilaisia vaihtoehtoja Kotkan koulujen ja päiväkotien määräksi ja kooksi tulevaisuudessa. Yhden vaihtoehdon mukaan Kotkassa lakkautettaisiin kuusi koulua ja kuusi päiväkotia. Yksi vaihtoehto uudeksi olisi yli tuhannen lapsen ja nuoren yksikkö päiväkodista lukioon Karhulaan. Vaihtoehtojen kustannukset ovat 25—36 miljoonaa euroa.

Selvityksessä ei käytetty synkintä väestöennustetta

Kolmikko sai vastata moniin yleisön tiukkoihinkin kysymyksiin. Eniten keskustelua herättivät selvityksen perusteena käytetyt väestötilastot.

Oksanen kertoi selvityksen perusteena olleen väestörekisterin ja Kotkan kaupungin oppilasmäärälaskelman tiedot. Myös Tilastokeskuksen ennuste on kerrottu, samoin erikseen vuosien 2016, 2017 ja alkuvuoden 2018 mukaan laskettu trendiennuste. Tilastokeskuksen ja trendiennusteen luvut ovat huomattavasti kaupungin lukuja synkempiä lasten ja nuorten määrän suhteen.

Yleisöstä kommentoitiin olevan erittäin kyseenalaista tehdä päätöksiä vain muutaman vuoden tilaston mukaan.

— Trendiennuste ei toiminut selvityksen pohjana, Oksanen totesi.

— Mutta mikäli kaupunkiin ei houkutella ihmisiä, trendiennuste voi olla totta. Jos jotain voidaan tehdä väestömäärän kääntämiseksi, se pitää tehdä nyt.

Väkimäärä laskenut pitkälläkin aikavälillä tarkasteltuna

Kaupunginvaltuuston jäsen Antti Hyyryläinen (vas.) kritisoi virkamiehiä tietoisesti synkimmän mahdollisen väestöskenaarion näyttämisestä.

— Tilastokeskuksen luvut vuodelle 2028 olivat totta Kotkassa jo kymmenen vuotta aiemmin, Oksanen totesi.

Oksanen sanoi ikäluokkien kokojen olleen laskeva vuodesta 2000 lähtien eli pitkienkään aikasarjojen tarkastelu ei tuottaisi myönteisempää kuvaa kaupungin väestökehityksestä.

Käytettiinpä mitä ennusteita tahansa, nämä tilastot eivät muutu, ellei kuntaan muuta lisää ihmisiä. — Raila Oksanen

Kotkassa on esi- ja perusopetuksessa tällä hetkellä noin 4 600 lasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2024 alle 7-vuotiaita lapsia on vajaat 100 vähemmän, synkemmän trendiennusteen mukaan reilut 600 vähemmän kuin nyt.

7—15-vuotiaita koululaisia on vuonna 2024 Tilastokeskuksen mukaan noin 30 vähemmän kuin nyt. Trendiennusteessa laskua on yli 600.

Selvityksessä käytettiin maltillisempia arvioita oppilasmääristä. Esikoululaisista 9.-luokkalaisiin määrä olisi vuonna 2024 noin 500 vähemmän kuin tällä hetkellä.

— Käytettiinpä mitä ennusteita tahansa, nämä tilastot eivät muutu, ellei kuntaan muuta lisää ihmisiä, Oksanen totesi.

Lapsivaikutusten arviointia tehdään seuraavaksi

Yleisössä haluttiin myös tietää, mikä ohjasi selvityksen tekemistä. Pitikö tehdä selvitys, jossa varhaiskasvatus ja perusopetus järjestetään mahdollisimman edullisesti? Oksanen kielsi tämän.

— Tavoitteena oli selvittää optimaalinen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko eli paljonko Kotkassa tarvitaan kouluja ja päiväkoteja, mikä on riittävä määrä. Samalla otettiin huomioon oppilasryhmien koko ja talous, Oksanen toteaa.

Kimmo Seppälä

Kotkan opetustoimenjohtaja Juha Henriksson korosti, että ennen päätöksiä koulu- ja päiväkotivaihtoehdoista laaditaan lapsivaikutusten arviointi.

Juha Henriksson muistutti palveluverkkoselvityksen saaneen alkunsa tilanteessa, jossa Kotkassa useassa koulussa ja päiväkodissa oli sisäilmaongelmia ja käytössä useita väistötiloja.

Henriksson muistutti, että selvitys on tehty päätöksenteon tueksi. Yleisössä kysyttiin, milloin on vuorossa lasten aseman arviointi.

— Tämäkin tilaisuus on osa lapsivaikutusten arviointia ja työ jatkuu edelleen.

Seuraavaksi selvitys lähtee lausuntokierrokselle. Hyvinvointilautakunta pääsee käsittelemään asiaa 22. tammikuuta. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen esitys palveluverkosta valmistuu maaliskuun alussa.

Huoli yhdistää vanhempia ja opettajia

Kaukolassa asuva Anu Koskiranta oletti puolitoista vuotta sitten, että Pihkoossa olisi tulevaisuudessakin koulu perheen lapsille.

— Rakensimme talon vuonna 2017 enkä silloin ajatellut, että koulu voisi lähteä, Koskiranta sanoo.

Perheessä on 3- ja 5-vuotiaat lapset. Koskiranta kertoo olevansa huolestunut siitä, millainen ratkaisu Pihkoon osalta kaupungissa tehdään.

— Toivottavasti raha ei ratkaise vaan lapsetkin otetaan huomioon.

Kimmo Seppälä

OAJ:n Kymenlaakson alueyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Harsia oli Vellamossa kuuntelemassa kouluverkkoselvitystä mielessään muun muassa opettajien työllisyys.

Karhuvuoren koulun lehtori ja OAJ:n Kymenlaakson alueyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Harsia tuli kuuntelemaan tilaisuutta mielenkiinnosta Kotkassa tehtäviin päätöksiin.

— Olemme ammattiliitossa kuulolla. Jos koulujen yhdistymisiä tulee, toivottavasti ei tule opettajien irtisanomisia, Harsia sanoo.

Yhtenä vaihtoehtona Karhulaan on selvityksessä esillä yli 1 000 päiväkotilapsen ja oppilaan yksikkö.

— Se tuntuu pelottavan, koska se on uutta ja erilaista eikä vastaavaan ole täällä totuttu, Harsia toteaa opettajakunnan ajatuksista.

— Huolta tuottaa se, riittääkö Karhulassa töitä kaikille opettajille, jos näin isoon yksikköön mennään.