Valtaosa Kymenlaakson koronatartunnoista on peräisin maakunnan ulkopuolella liikkuneilta – Vain muutamassa tapauksessa tartuntaketjua ei ole pystytty selvittämään

Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen on erityisen huolissaan siitä, että urheilutapahtumissa turvavälejä ei näytetä noudatettavan. Kymsoten alueen viimeisimmät tartunnat ovat lauantailta.

Timo Mustalampi

Kymenlaaksossa valtaosa koronatartuntaketjuista on onnistuttu jäljittämään, sanoo Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen.
Kymenlaaksossa valtaosa koronatartuntaketjuista on onnistuttu jäljittämään, sanoo Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen.

Kymsoten alueella todetuista koronavirustartunnoista noin puolet on liittynyt matkustamiseen, kertoo Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen.

Pietikäisen mukaan lukuun ottamatta Kouvolan KooKoon nuorten jääkiekkopeliä, josta aiheutui runsas määrä tartuntoja, ovat Kymenlaakson tartunnat olleet lähinnä yksittäistapauksia. Virus ei siis ole lähtenyt maakunnassa valtoimenaan leviämään.

– Tartuntoja on tullut vähän joka puolelta. Joku henkilö on tuonut viruksen ulkomailta ja ehkä tartuttanut lähihenkilönsä. Tällaisia tapauksia on Etelä-Kymenlaaksossakin ollut. Kymsoten alueella on tällä hetkellä aika paljon ihmisiä karanteenissa, mutta eri asia on, tuleeko näistä tapauksista positiivisia koronatestituloksia, Pietikäinen sanoo.

Pietikäisen mukaan valtaosassa Kymenlaakson koronatartunnoista tartuntaketjut on pystytty selvittämään. Muutamia tapauksia kuitenkin on, joissa ei ole käynyt selville, mistä virus on peräisin.

– Toki koronatesti on myös hyvin herkkä, joten on mahdollista, että vääriä positiivisia tuloksia on tullut. Testin tuloksiin täytyy kuitenkin suhtautua aina vakavasti. Ennemmin reagoidaan aina positiiviseen tulokseen niin kuin pahimmassa tapauksessa, kuin että otettaisiin riskejä.

Ei uusia koronatapauksia maanantaina

Kymenlaaksossa ei ole maanantaina todettu uusia koronavirustartuntoja. Kymsote tiedotti maanantaina koronainfonsa kautta, että sairaanhoitopiirin alueella on todettu kaksi uutta koronavirustartuntaa lauantaina 19. syyskuuta. Näistä tapauksista THL tiedotti jo lauantaina kertoessaan kahdesta uudesta koronatapauksesta Kotkassa.

Kaikkiaan tartuntoja on Kymsoten alueella todettu nyt 82. Sairaalahoidossa ei Kymsoten alueella ole koronaviruspotilaita.

Kymsotessa on maanantaihin mennessä tutkittu 16 056 koronanäytettä. Ajalla viime viikon maanantaista tähän päivään asti on Kymsotessa tutkittu 1 627 näytettä.

THL:n maanantaina päivitetyn tilaston mukaan Kotkassa tapausluku on yhä 27, Haminassa 8 ja Kouvolassa 38.

Kymenlaaksossa ei suurta riskiä saada koronaa liikkuessa julkisilla paikoilla

Pietikäinen toteaa, että yleisesti koronavirusta ei ole liikenteessä Kymsoten alueella, vaan tapaukset liittyvät yleensä liikkumiseen Kymenlaakson ulkopuolella.

– Tällä alueella ei ole suurta riskiä saada koronaa esimerkiksi käydessä kaupassa tai matkustaessa junalla. Maskin käyttöä silti tietysti suositellaan.

Pietikäisen mukaan koronatilanne on Kymsoten alueella hyvä, vaikka tapausten määrässä on viime viikkoina näkynyt selvä lisääntyminen.

– Tapausten lisääntyminen on liittynyt Kouvolan jääkiekkopeliin. Uskon, että tästä viikosta eteenpäin palataan taas niin sanotusti normaaliin, eli tartuntoja tulee todennäköisesti muutama viikossa. Toki silti tartuntamäärä on hieman kasvanut, sillä kesällä oli myös viikkoja, jolloin yhtään tartuntoja ei alueella tullut.

Pietikäinen lisää, että matkustusrajoitusten höllentämisellä voi olla vaikutusta tartuntojen määrään, mutta sitä on vaikea etukäteen arvioida.

– Lapin matkustuskin voi vaikuttaa, jos myös suomalaisia matkustaa sinne. Saa nähdä, miten tartuntojen siirtyminen ulkomaalaisilta matkustajilta suomalaisiin onnistutaan välttämään.

Pietikäisen mukaan myös Kymenlaaksossa tartunnan saaneet ovat nyt keskimäärin nuorempia kuin keväällä, kuten muuallakin Suomessa.

– Keväällä tartuntoja tuli esimerkiksi Italiassa ja Alpeilla matkustaneilta, mutta nyt matkustaminen sinne ei ole vielä auki.

Koronavilkusta vasta vähän kokemusta

Kokemukset koronavilkusta ovat toistaiseksi Kymsoten alueella vielä vähäisiä, joten sitä ei vielä varsinaisesti ole päästy käyttämään apuna tartuntaketjujen jäljittämisessä.

– Ensimmäinen Koronavilkku-aktivointi tuli tällä alueella perjantaina ja toinen lauantaina, Pietikäinen kertoo.

Raimo Eerola

Koronavilkku on aktivoitu Kymsoten alueella vasta pari kertaa, joten kokemukset sen avusta tartuntaketjujen jäljittämisessä ovat toistaiseksi vähäiset.
Koronavilkku on aktivoitu Kymsoten alueella vasta pari kertaa, joten kokemukset sen avusta tartuntaketjujen jäljittämisessä ovat toistaiseksi vähäiset.

Urheilutapahtumissa turvavälien puuttuminen huolestuttaa

Pietikäinen kertoo olevansa huolissaan tällä hetkellä erityisesti siitä, miten urheilutapahtumissa onnistuu koronaturvallisuuden noudattaminen.

– Tänään katsoin kuvaa pesiskatsomosta, ja se oli kyllä surullinen näky. Kaikki olivat kylki kyljessä pakkautuneet parhaille paikoille. Pitäisi miettiä, miten väkijoukon puuroutuminen estetään tällaisissa tapahtumissa. Erilaisia urheilutapahtumia on syksyllä paljon tulossa.

Pietikäinen muistuttaa ihmisten omasta vastuusta huolehtia turvaväleistä.

– Kovasti tapahtumissa yritetään turvallisuudesta huolehtia esimerkiksi päästämällä sisään vain 500 henkilöä ja järjestämällä erillisiä wc-tiloja, mutta loppu on kiinni ihmisistä itsestään. Seurueiden välillä tulisi pitää välejä ja muistaa, ettei mennä ihan kiinni puolitutun kylkeen.