Hallitukselta virtaa akkuteollisuudelle – Kotkassa lähes puolen miljardin euron esitys otettiin toiveikkaana vastaan

Jättipanostus voi parhaassa tapauksessa tuoda kaksi uutta tehdasta Kotkan-Haminan seudulle.

Linda Varoma

Litiumioniakkuja käytetään muun muassa sähköautoissa.
Litiumioniakkuja käytetään muun muassa sähköautoissa.

Hallitus esittää 450 miljoonan euron lisärahoitusta Suomen Malmijalostus Oy:lle. Valtionyhtiö etsii parhaillaan kumppaneita kahteen akkumateriaalitehtaaseen Suomessa. Tehtaiden mahdolliset sijoituspaikat ovat Kotka, Hamina, Kokkola ja Vaasa.

Kotkassa tehdasalue rakentuisi Keltakalliolle ja Haminassa Hillonkylään. Tehtaiden ympäristövaikutusten arviointimenettely on paraikaa käynnissä.

Ehdotetusta lisärahoituksesta 300 miljoonan euron valtuus kohdennetaan akkuteollisuuden investointien houkutteluun Suomeen. Valtuuden mukaisesti yhtiö voisi tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista syntyvät menot katetaan tulevissa valtion talousarvioissa. Lisärahoituksen toinen osa, 150 miljoonaa euroa, olisi suoraa pääomittamista.

Hallitus kertoi asiasta vuoden neljännen lisätalousarvioesityksen yhteydessä tiistai-iltana. Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle perjantaina.

Juha Rika

6086574.jpg

Paikallisella tasolla uutiseen reagoitiin toiveikkaasti.

– Akkuteollisuuteen iso satsaus lisätalousarviossa. Siihen investoidaan vahvasti myös Kotkan-Haminan seudulla. Lisää työpaikkoja, verotuloja ja vientieuroja, Kotkan kehitysjohtaja Terhi Lindholm peukutteli Twitterissä.

Kotkan kaupungin tiedotteessa liputettiin muun muassa seudun vahvan logistiikan ja prosessiteollisuuden osaamisen puolesta. Kaupunki muistutti myös muista seudulle suunnitteilla olevista tai jo toteutuneista hankkeista (UPM:n biojalostamo ja Google), jotka voivat vetää perässään muita toimijoita. Kotkaan ollaan lisäksi perustamassa Lappeenrannan yliopiston energiavarastoinnin professuuri.

– On inspiroivaa olla mukana rakentamassa uusia avauksia laajan seudullinen yhteistyön tukemana. Tämä on tulevaisuuden seutu, Cursorin projektipäällikkö Harri Eela toteaa tiedotteessa.

On inspiroivaa olla mukana rakentamassa uusia avauksia laajan seudullinen yhteistyön tukemana. — Harri Eela

Työvoimavaikutus välillisesti tuhansia

Lisärahoituksella hallitus pyrkii vauhdittamaan akkuteollisuuden syntymistä Suomeen.

– Rahoituksen myötä meillä olisi edellytykset viedä päätökseen yhteisinvestointeihin perustuvat neuvottelut akkumateriaalitehtaiden perustamiseksi Suomeen. Olemme erittäin motivoituneita ponnistelemaan sen eteen, että Suomeen saadaan teollisia investointeja, jotka auttavat osaltaan pääsemään koronakriisistä takaisin kestävän kasvun uralle, Suomen Malmijalotus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen kertoo tiedotteessa.

Tehtaissa valmistettaisiin prekursori- ja katodiaktiivimateriaaleja, joita tarvitaan litiumioniakkujen valmistuksessa. Prekursorimateriaali valmistetaan tyypillisesti nikkeli-, koboltti- ja mangaanisulfaatista. Prekursorimateriaalista valmistetaan katodiaktiivimateriaali lisäämällä siihen litium.

Yhden tehtaan rakentamisen on arvioitui maksavan 200-300 miljoonaa euroa, kahden tehtaan rakentaminen olisi siten 400-600 miljoonan euron panostus.

Hallituksen arvion mukaan kahden tehtaan perustamisesta syntyvä vuotuinen työvoimavaikutus olisi välillisesti noin 4 500 henkilötyövuotta. Samalla yhteiskunnalle syntyisi uusia verotuloja yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Vastaavia akkumateriaalia tuottavia tehtaita ei toistaiseksi ole muualla Euroopassa.

Hankkeen YVA-menettelystä vastaa Finnish Battery Chemicals Oy, joka Suomen Malmijalostus Oy:n tytäryhtiö.