Merikotkan poikasia tänä kesänä lähes 500 — Kannan kasvu vakiintunut saaristossa ja rannikolla

Lassi Kujala

Aikuisen merikotkan pyrstö on valkea.
Aikuisen merikotkan pyrstö on valkea.

Merikotkan poikasia laskettiin tänä kesänä koko maassa yhteensä 492. WWF Suomen merikotkatyöryhmän inventoijat löysivät tänä vuonna yhteensä 506 asuttua merikotkan pesää, joista pesintä onnistui 307:ssä.

Merikotkakannan kasvu vaikuttaa vakiintuneen saaristossa ja rannikolla. Kymen Sanomat kertoi heinäkuussa, että Itäisellä Suomenlahdella merikotkan pesintä sujui odotusten mukaan. Poikasia Pyhtäällä ja Kotkassa syntyi yhteensä kuusi. Haminassa poikasia rengastettiin kolme.

Viime vuonna pesintä epäonnistui, eikä Kotkassa rengastettu yhtään merikotkan poikasta. Lintuasiantuntija Urpo Koponen epäili, että ihmiset olivat pesinnän epäonnistumiseen syynä.

Sisämaan järvialueille sen sijaan on syntymässä uusi, joskin harvalukuinen, pesivien merikotkien kanta. Viime vuosina muutamia pareja on asettunut Hämeeseen, Pohjois-Karjalaan ja Koillismaalle, ja tänä vuonna pesintä varmistui ensimmäistä kertaa Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla sisämaassa.

— Merikotka on nyt yleisempi näky rannikoillamme ja jopa sisämaan järvillä kuin kertaakaan aikaisemmin niiden noin 150 vuoden aikana, jolloin linnustostamme on kerätty tietoa, kertoo WWF Suomen merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki tiedotteessa.

Merikotka on yksi Itämeren ekosysteemin huippupedoista, joka reagoi herkästi vesistöjen tilassa tapahtuviin muutoksiin. Itämeren suojelukomissio HELCOM on nimennyt merikotkan yhdeksi indikaattorilajiksi, jonka avulla seurataan Itämeren ekosysteemin tilaa.

— Aikuisella merikotkalla ei meidän luonnossamme ole vihollisia, mutta on luonnollista, että niiden lisääntymistä alkavat rajoittaa tavalliset tekijät, kuten ravinto, sairaudet ja reviirikamppailut. Näyttää kuitenkin siltä, että vahvistunut merikotkakantamme ainakin toistaiseksi kestää näiden lisäksi myös sen kuolleisuuden, jonka nykyiset tuulivoimalat tai kotkien ravinnostaan saamat lyijymyrkytykset aiheuttavat, merikotkatyöryhmän kunniapuheenjohtaja ja Ahvenanmaan aluevastaava Torsten Stjernberg sanoo.

Vielä 1970-luvulla merikotka oli sukupuuton partaalla ympäristömyrkkyjen takia. Merikotkaa myös vainottiin 1960-luvulle saakka. WWF Suomen merikotkatyöryhmä on toiminut vuodesta 1973 alkaen, jolloin poikasia kuoriutui koko maassa vain viisi. Sinnikkään suojelutyön ansiosta laji onnistuttiin pelastamaan.

Merikotkan pesintähavaintoja voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen merikotka@wwf.fi.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.