Itäinen rantarata toisi tärkeän yhteyden Haminan-Kotkan satamasta pääkaupunkiseudulle – Kimmo Naski: "Rataa pitkin liikkuisivat niin tavarat kuin ihmisetkin"

Haminan–Kotkan Satamassa monet yritykset lainaisivat osaamistaan Itäisen rantaradan hankeyhtiölle. Muutamat yritykset lähtisivät mukaan pääomittamaan yhtiön toimintaa.

Kimmo Seppälä

Haminan – Kotkan Sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski toteaa, että Itäinen rantarata olisi alueen kehityksen kannalta merkittävä liikenneväylä.
Haminan – Kotkan Sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski toteaa, että Itäinen rantarata olisi alueen kehityksen kannalta merkittävä liikenneväylä.

Haminan–Kotkan Satama Oy järjesti elokuussa 87 satamassa toimivalle yritykselle Itäinen rantarata -hankeyhtiön toimintaan liittyvän kyselyn. Se tiedusteli, olisiko yrityksillä kiinnostusta ryhtyä pääomittamaan hankeyhtiön toimintaa tai voisivatko ne lainata asiantuntemustaan sille.

– Satamassa toimii 170 yritystä, mutta lähetimme kyselyn vain mikroyrityksiä suuremmille yrityksille, koska arvelimme ettei pienemmillä ole mahdollisuutta lähteä pääomittamaan 110 miljoonan euron hanketta, kertoo Haminan–Kotkan Sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski.

Kyselyyn vastasi 16 yritystä eli 18 prosenttia tavoitelluista yrityksistä.

– Kyselyyn vastanneista yrityksistä kolme oli valmiita pääomittamaan hankeyritystä. 13 yritystä se ei kiinnostanut. Sen sijaan asiantuntemustaan oli valmiit lainaamaan 15 yritystä, yksi ei.

Itäinen rantarata parantaisi kilpailukykyä

Naski kertoo, että yritysten mielestä Itäinen rantarata tarjoaisi toteutuessaan valtavan potentiaalin ja se olisi alueen kehityksen kannalta merkittävä liikenneväylä.

– Radasta olisi hyötyä myös satamalle ja sen kilpailukyvylle niin Karjalan kuin Venäjänkin liikennettä ajatellen.

Lisäksi rata tarjoaisi tärkeän yhteyden Suomen suurimmasta satamasta pääkaupunkiseudulle.

– Eurooppalaisittain olemmekin olleet erikoisessa asemassa, kun sellaista yhteyttä ei ole ollut.

Naskin mukaan Itäisen rantaradan pitää olla liikenteen sekarata.

– Sitä pitkin liikkuisivat niin matkustajat kuin tavaratkin, koska pelkkä matkustajaliikenne ei riittäisi tekemään siitä kannattavaa.

Satamalta on kyselty halukkuutta hankesuunnitteluyhtiön pääomittamiseen.

– Siksi kysyimme muiltakin yrityksiltä haluaisivatko nekin osallistua. Kysymys oli periaatteellisesta haluamisesta ja odotin jopa pienempää halukkuutta pääomittamiseen, koska radan rakentamisestahan ei ole vielä mitään takeita.

Naski esitteli kyselyn tuloksia Kansainväliset ratayhteydet Suomen kasvun avaimena -webinaarissa maanantaina.

Uusimmat uutiset