Jono hoitoon venähti pitkäksi Kymenlaaksossa — Loppuvuoden piikkiä selittävät kuulopotilaiden ruuhka ja unitutkimukset

Leikkausten lopettaminen Pohjois-Kymen sairaalassa pidensi Carean hoitojonoa roimasti. Hoitoon pääsyä odottavien määrä kasvoi myös kuulo- ja unitutkimusten lisääntymisen takia. Kiireettömän hoidon kysyntä on kasvanut koko maassa.

AOP

Kymenlaakson lukuja selittävät lisääntyneet lähetteet kuulotutkimuksiin ja uniapneatutkimuksiin sekä Poksin erikoissairaanhoidon siirtyminen Carealle.
Kymenlaakson lukuja selittävät lisääntyneet lähetteet kuulotutkimuksiin ja uniapneatutkimuksiin sekä Poksin erikoissairaanhoidon siirtyminen Carealle.

Vuoden 2017 lopussa 200 kymenlaaksolaista oli odottanut kiireettömään hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Heistä valtaosa odotti hoitoa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille.

Kaikkiaan kiireettömään hoitoon odottavia oli Kymenlaakson sairaanhoitopiirin Carean alueella 4 557. Heistä suurin osa pääsi hoitoon alle kolmen kuukauden aikana.

Luvut selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta raportista.

Carean jäsenkunnissa 11,3 henkilöä 10 000:sta joutuu odottamaan hoitoa yli 180 vuorokautta. Muiden sairaanhoitopiirien vastaava luku vaihtelee nollasta 3,6:een. Esimerkiksi Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä yli puoli vuotta odottaneita oli 0,8 henkilöä 10 000:sta ja Etelä-Karjalassa ei yhtään.

Careassa odotusaikojen mediaani eli keskiluku 31 vuorokautta on kuitenkin sairaanhoitopiirien vertailun paremmassa päässä. Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä luku oli 48 ja Etelä-Karjalassa 30.

Poksin siirrot vaikuttivat

Luvut kertovat, että Kymenlaaksossa joillakin erikoisaloilla on huutava pula lääkäreistä, mutta suurin osa erikoisaloista hoitaa potilaat yhtä ripeästi kuin muuallakin. Korva-, nenä- ja kurkkulääkäreiden lisäksi jono keuhkolääkärille on kasvanut.

Kymenlaakson tilanteeseen vaikuttaa se, että Pohjois-Kymen sairaalan erikoissairaanhoito siirtyi Carean vastuulle vuoden vaihteessa. Kirurgia jouduttiin lopettamaan POKS:sta jo viime vuoden lopulla henkilökunnan vähyyden vuoksi. Tästä seurasi leikkausten ruuhkautuminen keskussairaalassa Kotkassa.

Kiireettömän erikoissairaanhoidon hoidon kysyntä on kasvusuuntainen kaikissa sairaanhoitopiireissä. Lähetteiden määrä on kasvanut vuosien 2016—2017 välillä kuusi prosenttia. Suhteellisesti eniten lähetteet lisääntyivät syöpätautien erikoisalalla.

Määrä pomppasi loppuvuodesta

Koko maassa yli kuusi kuukautta hoitojonossa olleiden määrä laski yli sadalla viime vuoden elokuusta vuoden loppuun. Kymenlaaksossa yli puoli vuotta odottaneiden määrä kasvoi 89:llä.

Kaikkiaan hoitoon pääsyn tilanne koko maassa oli parempi vuoden 2017 lopussa kuin vuoden 2016 lopussa.

Eniten potilaat joutuvat edelleen odottamaan kaihileikkauksia. Koko maassa kaihileikkausta odotti vuoden vaihteessa lähes 9 000 henkilöä. Heistä noin 6 500 pääsee leikkaukseen kolmen kuukauden kuluessa, mutta yli puoli vuotta joutuu odottamaan vain 44 henkilöä.

Toiseksi pisimmät odotusajat ovat polven tai lonkan tekonivelleikkauksiin odottavilla.

Nopeimmin koko maassa pääsee sepelvaltimoiden pallolaajennukseen. Heitä oli vuoden vaihteessa jonossa seitsemän.

Kuulotutkimukset ja uniapnea tekivät jonopiikin

THL:n raportin mukaan vuoden 2017 lopussa Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä oli eniten pitkään hoitoon pääsyä odottaneita väkimäärään suhteutettuna.

Raportissa todetaan, että vuoden viimeisen neljänneksen merkittävä jonopiikki selittyy osin Pohjois-Kymen sairaalan erikoissairaanhoidon ja vuodeosastotoiminnan siirtymisestä Careaan.

Tilastoja heilautti myös muutaman erikoisalan tilanteen äkillinen muutos. Marja-Liisa Mäntymaa

Samaa mieltä on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean ylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.

— Toimintojen järjestäminen uudelleen vaikutti omalta osaltaan hoitoon pääsyyn, mutta tilastoja heilautti myös muutaman erikoisalan tilanteen äkillinen muutos.

Mäntymaa kertoo, että korva- nenä- ja kurkkutautien osasto ruuhkautui, kun yksityinen toimija alkoi tarjota alueella kuulotutkimuksia.

— Se lisäsi kuuloon liittyviä toimenpiteitä tarvitsevien potilaiden määrää sadoilla lyhyessä ajassa. Meillä ei ollut kapasiteettia hoitaa tilannetta.

Nyt Carea on Mäntymaan mukaan saamassa tilanteen järjestykseen. Palveluita ostetaan yksityiseltä toimijalta, joka tuottaa ne Poksin tiloissa.

Toinen suuri yksittäinen tilastokasvua selittävä tekijä on keuhkosairauksien osaston ruuhkautuminen unitutkimusten takia.

— Ne ovat aikaa ja kapasiteettia vaativia tutkimuksia. Unitutkimusten määrän kasvu selittää potilasjonoja sillä osastolla.

Mäntymaa sanoo, että edellisten lisäksi syksyllä oli jonoa myös kaihileikkauksiin, mutta nyt tilanne on parempi.

Kaihijono ei näy yksityisellä

Kaihileikkaukseen pääsyä odottavien pitkät jonot eivät ole näkyneet merkittävällä tavalla yksityisen silmäsairaalan potilasmäärässä.

Viime vuoden toukokuussa silmäsairaala Valon Kouvolassa avannut silmäkirurgi Ilpo Tuisku sanoo joidenkin potilaiden kuitenkin kyllästyneen jonottamaan.

— Ehkä jotkut ovat siten siirtyneet meidän potilaiksemme. Suurin osa tulee kuitenkin muista syistä. Esimerkiksi siksi, että leikkaus pelottaa.

Tuiskun mukaan silmäleikkausta tarvitsevat haluavat pelottavalta kuulostavan operaation takia usein yksilökohtaisempaa hoitoa.

— Halutaan tietää, kuka leikkauksen tekee.

Kaihileikkausten pitkäkestoiset jonot selittyvät Tuiskun mukaan sillä, ettei kaihin hoitoon ole varattu riittävästi resursseja.

Kaihin kohdalla leikkauksen odottaminen kuukautta pidempään ei myöskään aiheuta peruuttamatonta vahinkoa.

— Toisin on esimerkiksi silmänpohjarappeuman injektiohoidon aloittamisen kanssa. Sen hoidon nopeaan aloittamiseen on tärkeää varata resursseja.

Tuisku sanoo toivovansa, että työn alla oleva sote-uudistus tuo todellista valinnanvapautta ja sujuvuutta terveydenhoitoon.

— Kaikki ihmiset ansaitsevat mahdollisimman hyvää terveydenhoitoa.