Kotkassa on paljon liikkeitä, mutta niiden lauantaiaukioloajat ovat kehnoja — Kaupallisen elinvoiman seurannassa Kotkan keskustaa kiitetään tiiviydestä, mutta moititaan koko Kotkaa alueen hajanaisuudesta

Elinvoiman mittavaa luku on laskenut kansallisesti lähes kaikissa kaupunkikeskustoissa. Kaupat ja ravintolat ovat vähentyneet ja tyhjien liiketilojen määrä on kasvanut.

Tarja Särkkä

Kotkan keskusta on tiivis, mikä lisää keskustan elinvoimaisuutta Elävät Kaupunkikeskustat ry:n elinvoimalaskennassa.
Kotkan keskusta on tiivis, mikä lisää keskustan elinvoimaisuutta Elävät Kaupunkikeskustat ry:n elinvoimalaskennassa.

Kotkassa ryhdytään seuraamaan kaupungin kaupallista elinvoimaisuutta. Kotkan kauppatien, kehittämisyhtiö Cursorin ja Kotkan kaupungin yhteisvoimin tekemää seurantaa on tarkoitus jatkaa vuosittain Kotkan keskustassa, Karhulassa, Jumalniemessä ja Sutelassa.

Kaupungin elinvoimaa selvitetään Elävät Kaupunkikeskustat ry:n kehittämällä laskentamenetelmällä. Siinä kiinnitetään huomiota erityisesti lauantaisin avoinna olevian kauppojen ja ravintoloiden määrään sekä tyhjien liiketilojen määrään. Nämä suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.

Paljon kahviloita, parempia aukioloaikoja

Tänä vuonna tehdyn elinvoimalaskennan mukaan Kotkassa on lauantaina avoinna noin 45 prosenttia kaupoista ja ravintoloista. Tyhjiä liiketiloja on noin 11 prosenttia. Nämä laskevat Kotkan elinvoimalukua.

Sen sijaan ravintoloiden ja kahviloiden osuus on kansallisesti vertaillen erittäin korkea (noin 34 prosenttia lauantaina auki olevista yrityksistä).

— Jotta saisimme Kotkan osalta elinvoimalukemat kehittymään tuleviin mittauksiin, täytyisi yritysten tarjota palveluitaan entistä enemmän ja laajemmalla rintamalla myös lauantaisin, pohtii Kotkan kauppatien toiminnanjohtaja Samuli Kansa.

Tiivis keskusta eduksi

Kotkan keskustan elinvoimaluku vuonna 2019 on 2,17. Kaakkois-Suomen kaupungeista se kiritti Kouvolan (1,29) ja Imatran (1,83) ohitse, mutta jäi Lappeenrannalle (2,85). Kotkan eduksi on suhteellisen tiivis kaupunkikeskusta.

— Kaupallinen tiiveys on isoissa kaupungeissa yleensä korkeampi kuin pienissä ja se onkin eräänlainen kaupunkimaisuuden mittari. Tässä vertailussa Kotka pärjää hyvin verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin, selvityksessä kerrotaan.

Kansallisesti Kotkan tulos on lähellä elinvoimalukujen keskiarvoa ja samaa tasoa esimerkiksi Joensuun, Kuopion ja Porin kanssa.

Hajanaisuus haitaksi

Kotkan keskustan lisäksi laskenta tehtiin Karhulassa, Jumalniemessä ja Sutelassa. Karhulaa kuvaillaan selvityksessä kaupallisesti vahvaksi paikalliskeskukseksi.

— Kotkan kaupunkirakenne on aidosti monikeskuksinen. Tämä vaikuttaa laskevasti varsinaiseen Kotkan elinvoimalukuun, koska se hajauttaa ostovoimaa eri keskuksiin. Toisaalta se on asukkaiden kannalta myös etu palveluiden hyvän saavutettavuuden vuoksi, kertoo Kotkan yleiskaavoittaja Pauli Korkiakoski.

Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkien, kaupan liittojen ja kiinteistöalan järjestöjen perustama verkosto. Tänä vuonna verkoston menetelmällä seurataan Suomessa 40 kaupungin kaupallista elinvoimaa. Elinvoimalaskennan tiedot julkistetaan vuosittain.

Elinvoimaluku on laskenut lähes kaikissa kaupunkikeskustoissa viimeisen vuoden aikana. Kaupat ja ravintolat ovat vähentyneet ja tyhjien liiketilojen määrä on kasvanut. Tämä koskee myös isoja kaupunkeja.