Rancheista tuli kuvaajalle toinen koti

Marleena Liikkanen

Valokuvaaja Karoliina Paatos asui ja työskenteli amerikkalaisilla karjatiloilla.

Valokuvaaja Karoliina Paatoksella on kädessään kuuden vuoden työn tulos, American Cowboy -kirja. Sitä varten hän on kuvannut Pohjois-Amerikan Nevadassa, Idahossa ja Oregonissa.

Aloittaessaan hän ei tiennyt, onko cowboy-kulttuuria enää edes olemassa.

— Alusta asti tiesin tekeväni tästä kirjan, Paatos kertoo.

Cowboy-kiinnostuksen alku löytyy jo lapsuudesta. Vanhemmat olivat silloin cowboy- ja intiaanifaneja. Isä soitti countrymusiikkia ja äiti rakasti westernejä. Tytär tiesi jo varhain, kuka oli Burt Lancaster.

Pikkutyttönä Lappeenrannassa hän harrasti ratsastamista. Vähän aikaa sitten löytyi vihko, johon parikymppinen Karoliina oli listannut mielenkiintonsa kohteita: cowboyt ja rodeo.

Machokulttuuria hän tallensi myös Bosniassa.

— Olen päätynyt kaiken maailman äijäkerhoihin, hän naurahtaa.

Nyttemmin kiinnostus on kääntynyt tyttöjen, naisten ja homojen elämään. Amerikkalaisten homorodeoiden kuvaamista hän jatkaa. Valokuvaaja pääsee kameransa kanssa paikkoihin, joihin muuten ei olisi pääsyä.

Ihmiset päästävät kuvaajan lähelleen vain, jos itsekin antaa jotain.

— Olen kohdannut Amerikassa hyviä ihmisiä, jotka ovat tutustuttaneet minut uusiin hyviin ihmisiin. Olen kiitollinen. He ovat ottaneet minut osaksi elämäänsä ja jopa luokseen asumaan.

Toisessa pitkässä projektissaan Paatos seuraa kahta nevadalaisen karjatilan tytärtä.

— Tutustuin heihin neljä vuotta sitten. Tarkoitus oli kuvata ihan muuta, mutta kävi niin, että tilan laitumelta oli lähde kuivunut ja karja piti siirtää. Läksin auttamaan heitä, itsekin ratsain.

Työ tehtiin ja eväät — puoli litraa vettä ja kaksi omenaa — jaettiin.

Tyttöjen uurastus muutti Paatoksen käsityksen cowboysta. Ei se tarkoitakaan pelkästään nuorta hulivilimiestä.

— Pienet tytöt lassosivat, ratsastivat isoilla hevosilla ja tekivät karjatilan töitä. Mahtavia roolimalleja!

Tyttöjen tarinan ohella Paatos pääsee näkemään maaseudun rakennemuutoksen.

Tilojen ongelmat ovat monenlaisia. Suuren osan maatiloista omistavat isot yhtiöt. Kuivuus on vienyt heinät ja altistanut maastopaloille.

Vaikka tilalliset haluaisivat jatkaa elämäntapaansa, se ei saata olla mahdollista.

Karoliina Paatos on työskennellyt myös lehtikuvaajana. Ero taidevalokuvaan on hänestä selvä: journalistisessa kuvassa ei tarvitse olla mysteeriä.

— Taidevalokuvan taas ei pidä selittää itseään tyhjäksi.

Loppuviikosta on vuorossa ensimmäisen kirjan juhlistaminen. Hän on varma, ettei kirja jää viimeiseksi.

Elokuussa hän palaa Arizonaan vielä muutamaksi kuukaudeksi ennen keväällä koittavaa paluuta Suomeen. Aikeissa on jatkaa opiskelua sekä kuvata niin paljon kuin ehtii.

— Olisi kiva saada vietyä siellä aloitettuja projekteja loppuun. Sitten voisin alkaa kuvata Suomea.

Karoliina Paatos

Syntynyt 1979 Utsjoella, varttunut Lappeenrannassa, asuu Rovaniemellä ja Pohjois-Amerikan Arizonassa.

Valokuvaaja.

Opiskelee Aalto-yliopistossa valokuvausta ja dokumenttielokuvaa sekä Arizonan yliopistossa valokuvausta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana työskennellyt useille suomalaisille sanoma- ja aikakauslehdille.

Sari Pullinen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet