Olli Nuuttila päätti johtaa kuntaa kuin yritystä ja menestyi

Juhana Lappalainen

Kunnissa tuottavuus on mennyt pitkään alaspäin. Niin ei voi jatkua loputtomiin. Kuntien on uudistuttava.
Kunnissa tuottavuus on mennyt pitkään alaspäin. Niin ei voi jatkua loputtomiin. Kuntien on uudistuttava.

Kukaan ei osannut odottaa kuusikymppisestä pidättyväisestä diplomi-insinööristä Olli Nuuttilasta profeettaa omalle maalleen, tai Nuuttilan termein kehitysalustalle.

Pyhtääläinen kotkalaisnuorukaisesta tuli aikanaan omasta tahdosta. Hän kiikutti muuttoilmoituksen henkikirjoittajalle, kun saattoi sen laillisesti tehdä täysikäisyyden saavutettuaan.

— Tein sen rakkaudesta Pyhtääseen, en ottaakseni etäisyyttä Kotkaan.

Isoisän talo Pyhtään Lököressä on Olli Nuuttilalle lapsuuden ja nuoruuden kesän mansikkapaikka, kiinnekohta Eurooppaa kiertäneellä työuralla ja viimeiset 15 vuotta virallinen kotiosoite.

Kun Olli Nuuttilan kanssa käy läpi hänen elämänsä käänteitä, toistuu puheessa sama kaava. Työ kuin työ, tärkeintä on uuden oppiminen.

— IBM:n palveluksessa opin myymään. Suomessa monet häpeilevät myymistä. Taustalla taitaa häiritä mielikuva tuotettaan tyrkyttävästä pölyimurikauppiaasta. Myymistä voi kuvata myös vuorovaikutukseksi ja toisen tarpeiden huomioon ottamiseksi.

— Kolmen vuoden työrupeama Euroopassa karisti silmistä terveellä tavalla tavalla kansalliset stereotypiat. Luutuneet mielikuvat vievät harhaan.

Siirtyminen nopeasti laajenevaan telebisnekseen avasi silmiä monopolien maailmaan.

— Song Networks haastoi telealan jätit. Kilpailijamme elivät vielä osin menneessä monopolimaailmassa. Haastaminen oli helppoa ja menestyksekästä.

Tämä saattoi olla tärkeä oppi, kun Olli Nuuttila päätti 53-vuotiaana lähteä opintomatkalle suomalaisen monopolimaailman ytimeen, kunnallishallintoon.

— Olen aina pyrkinyt osallistumaan yhteiskuntaan, mutta puoluepolitiikasta en ole välittänyt. Korkeakoulussa perustimme kaveriporukan kanssa sitoutumattoman opiskelijajärjestön protestina ylipolitisoitumiselle. Menestyimme vaaleissa kohtuullisesti.

— Pyhtäälläkin harkitsin asettumista sitoutumattomaksi ehdokkaaksi, mutta se ei mielestäni olisi ollut rehellistä äänestäjiä kohtaan. Laadin listan itselleni tärkeistä arvoista ja tavoitteista. Kokoomuksen ohjelmista löytyi eniten yhteistä niiden kanssa.

Ensikertalaisena kuntavaaliehdokkaana Nuuttila nousi puolueensa ääniharavaksi, koko kunnan kolmoseksi. Vahva alkuvauhti vei kunnanhallituksen puheenjohtajan vastuupaikalle. Nuuttila havaitsi tulleensa taloudellisesti kuilun partaalla hoippuvaan kuntaan.

Silloinen kunnanjohtaja Olli Ikonen sai nopeasti lähtöpassit. Tilalle Nuuttila houkutteli Kari Häkämiehen.

— Saimme hyvän johtajan ja näkyvyyttä. Mutta tuhdimmat lihapadat houkuttelivat Häkämiehen nopeasti muualle.

Avautunutta kunnanjohtajan paikkaa kunnanhallituksen puheenjohtaja haki viime minuuteilla.

— Lähdin todistamaan, että kuntaa voi ja pitää johtaa kuin yritystä päinvastoin kuin useimmat opettavat. Ei ole tarvinnut perääntyä. Kunta ei ole yritys siinä mielessä, että sen pitäisi tuottaa taloudellista voittoa vaan mahdollisimman hyviä palveluja asukkaillaan. Mutta erossa on kyse tavoitteista, ei johtamisen tavoista.

— Suomalaisten elintaso on kohonnut yksityissektorin parantuneen tuottavuuden varassa. Kunnissa on menty pitkään alaspäin. Niin ei voi jatkua loputtomiin. Kuntien on uudistuttava.

Pyhtään Nuuttila nimeää hyväksi kehitysalustaksi. Alustalla onkin ollut vipinää viime vuodet. Tuottavuutta on syntynyt siitä, että ennestäänkin heiveröinen hallinto on kaavittu Suomen ohuimmaksi. Nuuttilan johdolla kunta ulkoisti sosiaali- ja terveyspalvelunsa terveysjätti Attendon hoidettavaksi. Attendo kuittaa palveluistaan yli puolet Pyhtään budjetista.

— Kuntalaiset ovat tutkitusti erittäin tyytyväisiä terveyspalveluihin. Laatumittareita kelpaa verrata minne tahansa, Nuuttila sanoo.

Pyhtäätä on kutsuttu Suomen ulkoistetuimmaksi ja yrittäjämäisimmäksi kunnaksi. Yksityisen yrityksen hoidettavaksi Pyhtää kilpailutti myös kiinteistöjen ja katujen hoidon. Kaavoituksen käytännön työt on jo pitkään tilattu konsulteilta, viime vuosina entistä tiuhempaan tahtiin. Nuuttila polkee pystyyn kehitysprojekteja vauhdikkaammin kuin isommat naapurit. Mutta isot kalat eivät vielä Ollin verkkoihin tarttuneet.

Olli Nuuttilan johtamisoppi nostaa asukkaan tai bisnestermein sanottuna asukasomistajan ykköseksi.

— Olemme pystyneet uudistumaan. Asukkaan etu on nyt ykkönen. Joissain kunnissa henkilöstö tuntuu olevan ykkönen. Tärkeä on sekin, mutta vasta kakkonen.

Uutta Pyhtäällä on myös ulospäin lähes särötön poliittinen ulkokuori. Tasapainokunta, jossa demarit, kokoomus ja keskusta ovat pitkään kamppailleet tasaväkisesti ja kuuluvasatu suurimman puolueen asemasta, taapertaa nyt kuin hanhilauma yhtä jalkaa pientä pulinaa pitäen johtajansa perässä.

Suhtautuminen Pyhtään markkinahenkiseen kunnanjohtajaan ei ole niin särötöntä kuin politiikan ehjästä julkisivusta voisi päätellä.

— Kansa katujen varsilla ja baareissa ei ole niin innostunut nykyisestä markkinameiningistä. Tavalliset ihmiset pelkäävät palvelujensa puolesta. Pienessä kunnassa tunnetaan henkilökohtaisesti muutosten vuoksi työnsä menettäneet ihmiset, pyhtääläinen sanoo.

— Kun papereista ryhdytään pyyhkimään pois se, mikä kyseenalaistaisi suuren johtajan viisauden, ei olla enää terveellä tiellä, kunnallispolitiikkaa seuraava pyhtääläinen sanoo.

— Olli Nuuttila on varmaan Suomen markkinaliberaalein kunnanjohtaja ja sopii nyt hyvin vetämään Pyhtään Westend-strategiaa. Se palvelee hyvin keskivertopyhtääläistä, joka asuu omassa talossa hienolla alueella. Mutta asialla on toinenkin puoli: köyhät älkää vaivautuko, kymenlaaksolainen virkamies sanoo.

— Mielikuvissa odotukset modernista menosta on viritetty korkealle, mutta löytyykö niille katetta, kun vieras saapuu Pyhtäälle keskelle niskavuorelaista maalaismaisemaa, toinen virkamies kysyy.

Seppo Häkkinen