Kymenlaaksossa kaadettiin neljä ja Kaakkois-Suomessa 12 ilvestä - Kaakkois-Suomessa boikotoidaan valtakunnallista petohavaintojärjestelmää, koska erimielisyyksiä esiintyy petojen pentuemäärien arvioissa.

Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Suomenniemen kunnan alueilla arvioitiin elävän ennen metsästyskauden alkua yhteensä 125-135 ilvestä

MATTI ANTTILA

Ilves on maame ylisin suurpeto. Suomessa arvioidaan elävän vajaat pari tuhatta ilvestä.
Ilves on maame ylisin suurpeto. Suomessa arvioidaan elävän vajaat pari tuhatta ilvestä.

Helmikuun lopussa päättyneellä ilveksen metsästyskaudella Kaakkois-Suomen metsästysalueella, johon kuuluvat Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja entinen Suomenniemen kunnan alue, kaadettiin yhteensä 16 ilvestä.

Kymenlaaksossa kaadetuista neljästä ilveksestä yksi metsästettiin Virolahden riistahoitoyhdistyksen alueella. Etelä Karjalassa kaadettiin 12 yksilöä..

Kaakkois-Suomen metsästysalueelle oli haettu kaikkiaan 55 kannanhoidollista ilveksen poikkeuskaatolupaa, mutta niitä myönnettiin ainoastaan 16.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Kaakkois-Suomessa eli ennen metsästyskauden alkua 125-135 yli vuoden ikäistä ilvestä.

Kaakkois-Suomen metsästysalueen oma tavoite alueen ilveskannaksi on 60-80 yksilöä.

– Tavoitteen mukaan Kaakkois-Suomen kaikkien metsästysyhdistysten alueilla eläisi keskimäärin 2-3 ilvestä, kertoo Suomen Riistakeskus Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Erkki Kiukas.

Saalistusta lammaskatraassa

Kiukas ei kuitenkaan ota kantaa siihen, onko Kaakkois-Suomeen myönnettyjen ilvesten kaatolupien määrä suhteessa lupa-anomuksiin tai alueella elävien ilvesten lukumäärään nähden liian vähäinen.

Luonnonvarakeskus tekee vuotuiset kanta-arviot, joiden perusteella maa- ja metsätalousministeriö arvioi, miten paljon kanta kestää metsästystä. Alueelliset luvat myöntää Suomen riistakeskus.

Kaatolupia anovat metsästysseurojen valtuuttamat yksityiset henkilöt.

– Kaikkien yhteinen tavoite on, että maassamme on elinvoimainen ilveskanta, jolle riittää myös elintilaa, Kiukas sanoo.

Ilveksen kaatolupien alueelliseen määrään vaikuttaa myös pentueiden määrä, joita Kaakkois-Suomessa on viimeisen arvion mukaan ollut 25-28 kappaletta ja ilveksen aiheuttamat vahingot.

– Viime vuonna Kaakkois-Suomen alueella rekisteröitiin kolme eri tapausta, missä ilvekset olivat saalistaneet lampaita.

Puuttuvia havaintoja

Suurpetojen, ilveksen, karhun, suden ja ahman seuranta perustuu pitkälti petoyhdyshenkilöiden tekemiin suupetohavaintoihin, jotka ilmoitetaan Luonnonvarakeskuksen Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään.

Kaakkois-Suomessa ilmoitusten tekemisiä on kuitenkin jätetty Kiukkaan mukaan tekemättä.

– Osittainen boikotti johtuu siitä, että Kaakkois-Suomessa metsästäjät eivät ole olleet tyytyväisiä Luonnonvarakeskuksen tekemiin kanta-arvioihin. Varsinkin suurpetojen pentueiden määrästä on esiintynyt erimielisyyksiä.

Ilveshavainnot on määrä ilmoittaa seuraavan kerran Luonnonvarakeskukselle jo maaliskuun puoliväliin mennessä.

– Havainnot perustuvat pitkälti jälkien seurantaan ja tänä vuonna havainnot voivat jäädä lumettomuuden vuoksi varsin vähäisiksi.

Vajaat 2000 yksilöä

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa eli ennen metsästyskauden aloittamista 1845-1955 yli vuoden ikäistä ilvestä. Ilves pentueiden määräksi Luonnonvarakeskus arvioi viime vuonna 330-370 kappaletta.

Päättyneellä metsästyskaudella Suomessa pyydettiin yhteensä 212 ilvestä, kun edellisellä metsästyskaudella kaadettiin 180 yksilöä.

Uusimmat uutiset

Kommentoidut