Nopeammin, leppoisammin, yhdessä — Asiantuntijat kertovat tämän vuoden liikuntatrendeistä

Kysyimme asiantuntijoilta vuoden 2018 liikuntatrendeistä. Tänä vuonna muodissa ovat arkea helpottava kuntoilu, hyvinvoinnin mittaaminen sekä lepo.

1. Kunto ylös puolessa tunnissa

HIIT-treenejä (high intensity interval training) on hehkutettu jo useamman vuoden ajan, mutta suosiolle ei näy loppua.

Kyseessä on intervallityyppinen kuntoilumuoto, jossa vuorottelevat muutaman minuutin mittaiset kehoa rankasti rasittavat jaksot ja lepotauot. Tutkimusten mukaan jo 15—30 minuuttia tämäntyyppistä harjoittelua kasvattaa kuntoa yhtä tehokkaasti kuin pidempiaikainen, matalammalla sykkeellä tehty liikunta.

— HIIT-harjoittelu sopii nykyajan kiireiseen elämäntyyliin, sillä tehokas kuntoilu ei vaadi kuin pienen hetken, arvioi liikunta-alan ketju Elixian ryhmäliikuntapäällikkö Sanna Pirttinen.

Trendi näkyy myös suomalaisissa kuntokeskuksissa, joissa nähdään yhä enenevässä määrin hyvin lyhyitä ryhmäliikuntatunteja. Esimerkiksi Elixiassa lanseerataan ensi vuonna 30-minuuttinen ryhmätreeni, jossa sykettä nostetaan ja lihaksia rasitetaan luistelemalla retrohenkisillä liukumatoilla.

Muodikas intervalliharjoittelu onnistuu myös kotioloissa ilman välineitä: kyykkää, hypi tai punnerra muutama minuutti niin täysillä kuin jaksat, lepää välillä muutama minuutti ja jatka taas. Viidentoista minuutin sessio riittää.

Myös liikunta-alan trendejä ennustava yhdysvaltalainen liikunta-ammattilaisten järjestö ACSM listasi HIIT-harjoittelun vuoden 2018 trendien ykköseksi.

2. Mieluummin porukalla kuin yksin

Vielä muutama vuosi sitten oli muodikasta ottaa itselleen personal trainer, yksilövalmentaja.

Vuonna 2018 asiassa tapahtuu käänne.

— Ryhmäliikunta itsessään nousee suositummaksi kuin yksilöllinen treeni. Valmentajan ohjaustakin halutaan mieluummin pienryhminä kuin yksin. Ryhmäharjoittelun avulla kuntoilusta saa enemmän irti, sillä porukasta saa seuraa, tsemppausta ja inspiraatiota, Sanna Pirttinen toteaa.

Yhdessä liikkumisen buumi on huomattu myös Suomen urheiluopisto Vierumäellä.

— Perhekurssit ovat vuodesta toiseen suosituimpia kurssejamme. Kasvussa ovat myös kurssit, joille voivat osallistua isovanhemmat ja lapsenlapset yhdessä, kertoo Suomen urheiluopisto Vierumäen liikunta- ja hyvinvointipalvelujohtaja Sarianna Manselius.

3. Toiminnallinen harjoittelu auttaa arkea

Kun työelämä muuttuu henkisesti yhä vaativammaksi, vapaa-ajalla ei haluta enää suorittaa. Esimerkiksi maraton-buumi hiipuu. Rääkin sijaan nousussa on toiminnallinen harjoittelu, joka ylläpitää kokonaisvaltaisesti kehon toimintakykyä.

— Toiminnallisessa harjoittelussa tehdään monipuolisia harjoituksia, jotka kehittävät tasapainoa, liikkuvuutta ja lihaskuntoa samaan aikaan. Liikkeitä voidaan yhdistää esimerkiksi joogasta, pilateksesta, kehonpainoharjoittelusta ja cross-fitistä. Tavoitteena on jaksaa normaaleja arkipäivän askareita väsymättä, Sarianna Manselius kuvailee.

Siinä missä HIIT-treenit voivat käydä sydämelle, toiminnallinen harjoittelu on lempeämpää.

— Nyt haetaan yhä enemmän leppoisampia liikuntamuotoja. Jos ennen haettiin ääripäitä, joko tiukkaa kilpailuhenkistä rääkkiä tai rauhallista joogaa, ensi vuonna liikunnassa korostuu kultainen keskitie, Manselius arvioi.

4. Lepo ja palautuminen korostuvat

Levon ja palautumisen merkitys nousee kuntoilussa. Rankka liikunta nostaa elimistön stressitasoja. Jatkuva stressi heikentää yleistä jaksamista ja vaikuttaa esimerkiksi painonhallintaan. Siksi yhä enemmän puhutaan siitä, että liikunnan vastapainoksi tarvitaan aktiivista palautumista eli aikaa, jolloin ei tehdä mitään. Myös unen laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

— Suosiotaan kasvattavat mittausmenetelmät, joilla voidaan arvioida muun muassa unta ja kehonkoostumusta, ja niiden perusteella pohtia, millaista liikuntaa kannattaa harrastaa, Sarianna Manselius sanoo.

Kuntokeskukset ja muut toimijat tarjoavat myös lisää tilaa pelkästään rauhoittumiseen. Elixian uusiin joogastudioihin tulee meditointitunteja, ja Helsinkiin on perustettu rentoutuskelluntaa tarjoavia hoitoloita.

5. Älykkäämpiä mittaustuloksia

Yhä useampi liikkuja seuraa unta, palautumista ja vaikkapa askeliaan puettavilla älylaitteilla kuten rannekkeilla ja niihin liittyvillä älypuhelinsovelluksilla.

Hyvinvointilaboratorio Xamk Active Life Labin tutkimuspäällikkö Arto Pesolan mukaan seuraava askel on, että mittauslaitteet alkavat ohjata ihmisten arkea.

— Hyvinvointiteknologia alkaa mennä siihen suuntaan, että mittaustulosten ja tavoitearvojen sijaan voit vaikkapa keskustella älypuhelinsovelluksen kanssa siitä, miksi on tärkeää ottaa lisää askelia. Laitteisiin ja esimerkiksi älykoteihin tulee hyvinvointiin motivoivia ominaisuuksia, Pesola sanoo.

6. Lääkäri antaa liikuntareseptin?

Myös eri ammattilaiset alkavat hyödyntää ihmisten itse keräämää hyvinvointitietoa.

— Jos seuraa untaan tai laskee askeliaan, lääkärikin voi pian käyttää tietoja sairauksien ennaltaehkäisyyn, Arto Pesola kertoo.

Ensi vuonna hyppäyksen eteenpäin ottaa esimerkiksi Suomessa rakenteilla oleva Omatietovaranto-portaali, johon kansalaiset voivat yhdistää erilaisissa datapankeissa ja hyvinvointisovelluksissa olevaa tietoaan ja jatkossa jakaa tiedot lääkärille.

— Tavoite on, että ihminen pääsee näkemään omia trendejään samassa palvelussa ja oppii esimerkiksi ymmärtämään, miten liikunnallinen aktiivisuus vaikuttaa verensokeriarvoihin. Elintapatietojen perusteella voidaan myös parantaa diagnosointia.

7. Takaisin luontoon

Teknologian vastapainoksi moni kaipaa luontoon. Maasto- tai fatbike-pyöräily, hiihto ja luonnossa tapahtuva elämysliikunta ovat ensi vuonnakin suomalaisten vahvoja suosikkeja.

— Myös ilman välineitä tapahtuva luontoliikunta kiinnostaa helppouden vuoksi. Ryhmiä viedään kuntoilemaan ulos, esimerkiksi metsäjoogaamaan, Sarianna Manselius sanoo.

Monessa kaupungissa ja kunnassa rakennetaan kuntovälineitä puistoihin tai lenkkipolkujen varsille, jotta kunnon kohotus onnistuu ilman aikatauluja.

 

Juttua varten on haastateltu Elixian ryhmäliikuntapäällikkö Sanna Pirttistä, Active Life Labin tutkimuspäällikkö Arto Pesolaa ja Suomen urheiluopisto Vierumäen liikunta- ja hyvinvointipalvelujohtaja Sarianna Manseliusta.

Lähteenä myös: acsm.org.