Haminalle 1,1, miljoonaa alijäämäinen tulos – Yhteisöveron huima kasvu pelasti syöksyltä

Yhteisöveroa kilahti kaupungin kassaan yli 2,0 miljoonaa euroa viime vuonna enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kimmo Seppälä

Haminan kaupungin tilinpäätös painui reilun miljoonan miinukselle. Sukellus olisi ollut rankempi ilman yhteisöveron vaikutusta.
Haminan kaupungin tilinpäätös painui reilun miljoonan miinukselle. Sukellus olisi ollut rankempi ilman yhteisöveron vaikutusta.

Juha Rika

6104855.jpg

Haminan kaupungin vuoden 2019 tulos painui lopulta 1,1, miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Yhteisöveron huima nousu viime vuonna pelasti talousjohtaja Olli Vilenin mukaan Haminan todella raskaalta alijäämältä. Yhteisöveroa kertyi viime vuonna peräti 2,0 miljoonaa euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Prosenteissa kasvua oli huimat 37,2.

– Muutama yritys teki erittäin hyvän tuloksen vuonna 2017 ja se näkyi viime vuonna, kun kuntakohtaiseen jako-osuuteen tulee korjaus parin vuoden viiveellä. Ilman sitä viime vuosi olisi ollut raskaasti alijäämäinen, joten se tuli meille kreivin aikaan, Vilen totesi tiistaina verkon kautta järjestetyssä Haminan kaupungin tilinpäätöksen julkistamistilaisuudessa.

Myös kunnallisverotuotot kasvoivat yhteisöverotuottojen tapaan edellisestä vuodesta 2,0 miljoonalla eurolla. Vilenin mukaan kasvu johtui lähinnä edellisen vuoden huonosta lähtötasosta.

Kaikkiaan Haminan verotulot kasvoivat viime vuonna edellisvuodesta 5,2 prosenttia eli 4,2 miljoonalla eurolla.

Isot alaskirjaukset

Yli miljoonan euron alijäämään painumiseen vaikuttivat Vilenin mukaan merkittävästi sisäilmaongelmallisten kiinteistöjen alaskirjaukset.

– Viime vuonna tehtiin alaskirjaukset kolmesta koulurakennuksesta ja vanhan paloaseman myyntihinnan tasearvosta. Kaikkiaan kertaluonteiset poistot rasittivat viime vuoden tulosta 2,1 miljoonan euron verran. Ilman niitä tulos olisi ollut miljoonan positiivinen. Mutta näitä alaskirjauksia tulee aina kiinteistöistä ja saimmehan kiinteistöriskiä siltä osin pienenemään.

Paljon saatu aikaan

Koronavirus varjosti osaltaan myös tilinpäätöstilaisuutta.

– Viimeisen parin viikon aikana tämä tilinpäätös on ehkä tuntunut vähän sellaiselta merkityksettömältä asialta. Maailma on niin suuresti muuttunut, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä (sd.) aloitti kommenttiosuutensa.

Hänen mukaansa on valitettavaa, että Hamina on yksi alijäämäisen tuloksen tehneistä kunnista, vaikkakin joukkoon kuuluu suurin osa Suomen kunnista.

Viimeisen parin viikon aikana tämä tilinpäätös on ehkä tuntunut vähän sellaiselta merkityksettömältä asialta. — Titta Erkkilä

– Mutta, kuten Olli Vilen totesi, meillä olivat ne kolme koulua ja paloasema, jotka pitkälti tämän tuloksen huononsivat, Erkkilä sanoi.

Hän painotti, että kaupungissa on saatu viime vuonna paljon aikaan.

– Vaikka ei ollut edes tattoo-vuosi, niin olen todella iloinen niistä monista asioista, joita tuosta tilinpäätöskirjasta löytyy. Esimerkkinä koirapuistot, jotka viimein toteutuivat. Samaten nopea reagointi Husulan koulun osalta on hieno asia, kuten myös Oolanninpuistoon laitetut satsaukset. Pappilansalmen koulun ensimmäinen toimintavuosi on takana ja se näyttää toimivalta. Hyvä investointi oli sekin, Erkkilä listasi kehuja.

Kymsoten johdolle nuuskaa

Hän löysi kuitenkin myös moitetta ja katse kääntyi Kymsoteen.

– Kymsoten ensimmäinen kokonainen toimintavuosi ei mennyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla, joka myös osaltaan vaikutti kaupungin tulokseen. Nyt kriisiaikana Kymsoten toiminta ja tiedotus on parantunut. Henkilökunta on toiminut ihan hienosti, mutta ylimmässä johdossa ei kaikki ole mennyt niin kuin Strömössä. Tilinpäätöskirjassa on myös huolestuttavia tunnuslukuja. Esimerkiksi Kymsoteen siirtyneen henkilöstön henkilöstömenot vähenivät 40 prosenttia, mutta samaan aikaan palvelujen ostot nousivat yli 50 prosenttia. Se ei ole pidemmän päälle kovin toimiva yhtälö.

Korona vaikuttaa kuluvaan vuoteen

Viime vuoden tilinpäätöksen julkistamistilaisuudessa ei voitu välttää koronapandemian vaikutusten arviointia kuluvan vuoden talouteen.

Vilenin mukaan koronaepidemia uhkaa kansantalouden vakautta ja sitä kautta vaikutukset kohdistuvat myös kuntiin.

– Kuntaliitto on tehnyt suurimmille kaupungeille kyselyn koronan vaikutuksista ja parhaillaan on meneillään laajennettu kysely, jossa myös Hamina on mukana. Aikaisemman kyselyn yhteenveto oli, että korona vaikuttaisi kuntien käyttötalouteen jo vuonna 2020 arviolta 1,5 miljardin euron verran, Vilen totesi.

Hänen mukaansa ensimmäisen kyselyn perusteella vaikutukset Haminaankin tulisivat olemaan miljoonaluokkaa.

– Haminalle yhteisöverotilitysten ja kunnallisverotuoton aleneminen ja sotelaskun kasvu vaikuttaisi noin 1,5 miljoonaa euroa kukin. Olen laskenut, että kokonaisvaikutus Haminalle on 5-6 miljoonaa euroa eli noin 300 euroa asukasta kohti.