Suomen merimuseon johtaja Tiina Mertanen: Estonian pelastusrenkaan löytyminen on edelleenkin hiljentävä asia

Sari Tauru

Merikeskus Vellamossa on useita erilaisia näyttelytiloja.
Merikeskus Vellamossa on useita erilaisia näyttelytiloja.

Metsähallituksen ryhmä löysi viime viikonloppuna Raaseporin saaristosta pelastusrenkaan, joka oli vuonna 1994 uponneelta M/S Estonialta.

Renkaan löytäjät ovat olleet yhteydessä Suomen merimuseoon ja museota kiinnostaisi saada rengas kokoelmiinsa.

Miten saitte kuulla pelastusrenkaasta Suomen merimuseon museonjohtaja Tiina Mertanen?

— Sain tiedon löydöstä työtoveriltani Stefan Wessmanilta museovirastosta. Renkaan löytäjät olivat olleet yhteydessä häneen.

Mitä ajatuksia tuli ensimmäisenä mieleesi?

— Ensimmäisenä mieleen tuli myrskyinen, syksyinen aamu, kun kuulin Estonian haaksirikosta ja liput laskeutuivat merikaupunki Kotkassa puolitankoon. Se päivä on jäänyt lähtemättömästi mieleen.

Haluaako Suomen merimuseo renkaan? Miksi?

— Mielellään liittäisimme sen merenkulun kansalliskokoelmaan. Estonian haaksirikko on historiaan jäävä katastrofi ja siitä tullaan kertomaan vielä tulevienkin sukupolvien aikana Itämeren merihistoriaa käsiteltäessä. Museot tallettavat esineitä näitä kertomuksia varten.

Mikä pelastusrenkaassa on mielenkiintoisinta tai tärkeintä?

— Ensiksi täytyy todeta, että olemme tähän mennessä nähneet vasta valokuvan ja kuulleet löytäjien kertomuksen. Löytö kaikkien näiden vuosien jälkeen on edelleenkin hiljentävä asia. Esine kantaa mukanaan vaikeaa historiaa.

Mitä muuta Estonian esineistöä Suomen merimuseossa on?

— En ehtinyt tarkistaa luettelosta, mutta muistinvaraisesti: pelastuslauttoja, pelastusrenkaita ja pelastusliivejä ainakin.

Miten tärkeitä tuollaiset esineet merimuseolle ovat?

— Vahvoja, vaikeitakin tarinoita mukanaan kantavat esineet ovat merimuseolle arvokkaita. Uskomme, että niillä on voimaa sukupolvien yli.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.