Mehiläishoitajien tulot vaihdelleet rajusti viime vuosina — Kymenlaaksossa mehiläistenhoitajia on noin 80, mutta tuotanto ei riitä kattamaan paikallista hunajankulutusta

Hunajan kulutus on ollut Suomessa viime vuodet kasvussa.

Raimo Eerola

Kesän hunajasadon kannalta noin kuukausi juhannuksesta on ratkaisevinta. Jos mehiläiset eivät sateen vuoksi pääse ulos, ne kuluttavat itse suuren osan kerätystä hunajasta.
Kesän hunajasadon kannalta noin kuukausi juhannuksesta on ratkaisevinta. Jos mehiläiset eivät sateen vuoksi pääse ulos, ne kuluttavat itse suuren osan kerätystä hunajasta.

Hunajan satomäärät ovat kolmen viime vuoden aikana vaihdelleet paljon. Luonnonvarakeskus pitää yllä mehiläistalouden kannattavuuskirjanpitoa, josta käy ilmi, että vuonna 2016 hunajasato oli erittäin heikko, kun taas vuonna 2018 kannattavuus koheni.

— Koska pääosa mehiläistalouden tuloista saadaan hunajan myynnillä, jäi vuonna 2016 kokonaistuotto pieneksi, vain 8 700 euroon. Vuosi 2018 oli parempi hunajantuotannolle, ja kokonaistuottoa kertyi 16 900 euroa, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan.

Minään vuonna tuotot eivät ole riittäneet kattamaan tuotannosta aiheutuneita kustannuksia kokonaan.

Vain vähän suuria tuottajia

Kymenlaaksossa mehiläistenhoitajia on noin 80. Puheenjohtaja Osmo Pehkonen Kymenlaakson Mehiläishoitajainyhdistyksestä kertoo, että Kymenlaaksossa mehiläistenhoidossa on samat haasteet kuin valtakunnallisestikin. On paljon hoitajia, joilla on 1—2 pesää. Yli 100 pesän hoitajia on vain vähän.

— Valtakunnallisesti mehiläistenhoitajista isoja tuottajia, eli yli 50 pesän hoitajia, on 20 prosenttia. He tuottavat kaikesta tuotetusta hunajasta 80 prosenttia. Hoitajia on kyllä paljon, mutta suurin osa käyttää tuotantonsa omiin tarpeisiinsa tai pieneen myyntiin, Pehkonen kuvailee.

Lisäksi mehiläistenhoitajat ikääntyvät, eikä ala houkuttele uusia nuoria yrittäjiä. Hunajatuotanto tehdään yleensä niin sanottuna liityntäelinkeinona, eli pääelinkeinona tehdään esimerkiksi maanviljelystä. Pehkosen mukaan pelkästään hunajantuotantoon ei voi nojata, riskit ovat liian suuret.

Kysyntää enemmän kuin kotimaista tarjontaa

Kymenlaakso on hunajan tuontialuetta. Sitä on myös Suomi. Suomen Mehiläishoitajain liiton mukaan suomalaiset kuluttavat kuluttavat noin 700 grammaa hunajaa vuodessa, yhteensä 4 miljoonaa kiloa. Suomen Mehiläishoitajain liiton mukaan hunajankulutus on ollut kovassa kasvussa ja vuonna 2018 sitä kulutettiin ennätysmäärä.

— Suomessa tuotetaan keskimäärin 1,5 miljoonaa kiloa hunajaa vuodessa. Kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää, sitä täytyy paikata tuonnilla. Hunajatuotannon rahallinen arvo on kuitenkin marginaalinen siihen hyötyyn, mitä pölytyksestä saadaan, Pehkonen toteaa.

Pehkosen mukaan pölytyksellä on ratkaiseva merkitys marja- ja hedelmätarhojen sadonlisäykseen. Luonnonvarakeskuksen mukaan pölytyspalvelun käyttö on Suomessa lisääntynyt, mutta Pehkosen mukaan se on kuitenkin vielä vaatimatonta.

— Yhdysvalloissa suuriin rekkoihin lastataan tuhat pesää ja ne viedään kirsikkaviljelmille pölyttämään. Viljelijät maksavat pölytyksestä, mehiläisten tuottamaa hunajaa ei edes yritetä kerätä talteen.

Kesän hunajasatoon vaikuttaa eniten sää. Mehiläiset tarvitsevat kuivaa lentokeliä, mutta liian pitkään kestävän kuivan ja aurinkoisen jakson aikana kukat lakkaavat tuottamasta mettä. Viikon välein yöllä pitäisi sataa, jos saa toivoa, Pehkonen naurahtaa.

Sadon kannalta tärkein aika on noin kuukausi juhannuksesta.