Katovuodet olivat maatiloilla kova paikka –Kymenlaaksossa maataloudella on kuitenkin merkittävä asema

MTK Kaakkois-Suomen uutena puheenjohtajana aloittanut agrologi pitää sydämenasianaan maatalouden parissa toimivien jaksamisesta huolehtimista.

Lumikki Haaja

Luomuviljelijä Matti Seitsosen 78 hehtaarin viljelyalalla kasvoi viime vuonna kevätvehnää, mallasohraa, härkäpapua ja apilanurmea. 18 vuoden iässä maatalousyrittäjänä aloittanut Seitsonen valittiin vuoden alusta MTK Kaakkois-Suomen johtokunnan puheenjohtajaksi.
Luomuviljelijä Matti Seitsosen 78 hehtaarin viljelyalalla kasvoi viime vuonna kevätvehnää, mallasohraa, härkäpapua ja apilanurmea. 18 vuoden iässä maatalousyrittäjänä aloittanut Seitsonen valittiin vuoden alusta MTK Kaakkois-Suomen johtokunnan puheenjohtajaksi.

Myllykosken paloaseman piha tyhjenee pyryn tuomasta lumesta. Ummeljokelainen luomuviljelijä Matti Seitsonen on lähtenyt hankkimaan talviajan lisäansioita lumenaurauksesta jo varhain aamulla.

Kesäisin työlistalta löytyy säilörehu-urakointia, lietekuljetusta, maanmuokkausta. Seitsosen leipä on pieninä palasina maailmalla, mutta päätyö on ollut yli kaksi vuosikymmentä kasvintuotanto omalla kotitilalla.

Maataloudessa toimivien ihmisten jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. — Matti Seitsonen

Hän sanoo, ettei ole ainoa: moni maatalousyrittäjä tekee muita töitä leipälajinsa lisäksi.

— Moni itse asiassa haluaakin käydä tilan ulkopuolisissa töissä. Onhan se vaihtelua, ja samalla näkee muita ihmisiä.

MTK:n Kaakkois-Suomen aluejärjestö valitsi Seitsosen uudeksi johtoryhmän puheenjohtajaksi vuoden alusta.

Pitkään järjestötoiminnassa mukana ollut agrologi on aiemmin edustanut Kaakkois-Suomen aluetta maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton johtokunnassa vuosina 2011—2013.

Hänen mielestään MTK on vahva vaikuttaja ja etujärjestönä haluttu yhteistyökumppani maa- ja metsätalousasioissa.

— Suomessa ei oikein mitenkään voisi tehdä maatalouspolitiikkaa ilman sitä.

Sato jäi osin korjaamatta

Vuonna 2017 monella maatilalla Kymenlaaksossa sato jäi osittain korjaamatta, koska runsaat syyssateet muuttivat pellot liejuksi.

Vuonna 2018 rutikuivan kesän takia vilja- ja nurmisadot kituivat ennätyspieniksi. Vahinkoa tosin paikkasi saatavuuden heikentymisen aiheuttama hinnannousu.

Vaikka kaksi kurjaa satokautta kurittivat monia kouvolalaisia maatalousyrittäjiä, Seitsonen sanoo säästyneensä pahimmalta.

— Molemmissa tapauksissa tilakohtaiset erot olivat rajuja. Asiaan vaikuttivat monet asiat, kuten paikalliset sadekuurot ja peltojen kunto.

Tilanne oli erittäin hankala niillä kymenlaaksolaistiloilla, joita satomenetykset kouraisivat pahiten.

— Se oli monelle viljelijälle henkisesti raskasta. Valtion taholta saatiin lähinnä sympatiaa, mutta varsinaiset auttamiskeinot tällaisissa kriiseissä ovat vähäisiä ja hitaita.

MTK Kaakkois-Suomi pyrki parhaansa mukaan tukemaan toiminta-alueensa maataloustuottajia heidän ahdingossaan. Järjestö oli juuri sopivaan saumaan ehtinyt käynnistää kaksivuotisen Virtaa Viljelijälle -hankkeen.

Tänä keväänä päättyvä hanke tarjosi maatalousyrittäjille muun muassa virkistystoimintaa, talousneuvontaa ja matalan kynnyksen kanavan hakea apua.

Seitsonen pitää hankkeen toteutumista MTK Kaakkois-Suomen yhtenä merkittävimmistä viime vuosien aikaansaannoksista.

Hän kertoo, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on luvannut vastata hankkeen toimintojen jatkumisesta Kaakkois-Suomessa.

— Kun aloittelimme hanketta mietimme, mahtaako yhteydenottoja tulla paljonkaan. Lopulta niitä tuli yllättävän paljon. Maataloudessa toimivien ihmisten jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää.

Ongelmia myös eläinten kanssa

Seitsosen mukaan Kymenlaaksossa maatalousyrittäjät jakautuvat kahteen porukkaan pärjäämisen suhteen.

— On heitä, jotka voivat hyvin sekä taloudellisesti että terveydellisesti. Sitten on ongelmatapauksia, joka saattaa johtaa esimerkiksi sellaiseen, että eläimet jäävät hoitamatta.

Hän arvioi, että kun ahdinko kasvaa ylivoimaisen syväksi, ihminen ei välttämättä osaa tai edes jaksa hakea apua. Syyllistämisestä ei ole mitään apua.

— Virtaa Viljelijälle -hankkeen yhtenä osa-alueena oli osallistaa eläinlääkärit, maitoautonkuljettajat ja kaikki muut tiloilla silloin tällöin käyvät kyselemään kuulumisia ja tarkkailemaan tilannetta.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maatalous tuo Kymenlaaksoon lähes 40 miljoonaa euroa vuodessa. Maatalous työllistää maakunnassa yhä yli 3 000 henkilöä.

Seitsosen mielestä maatalous on Kymenlaakson seudulla edelleen tärkeä toimiala, jolla on yhdessä paikallisen elintarviketeollisuuden kanssa suuri aluetaloudellinen merkitys.

— Esimerkiksi Kaslinkin ja Hoviruoan menestyminen vaikuttaa myös paikalliseen maatalouteen lähiseudun tuottajien ja ruoan jalostajien kasvavana yhteistyönä.

Kotimaisten maataloustuotteiden näkymät muuttuvat hänen mukaansa vähitellen myönteisemmiksi, vaikka kannattavuus on vuosikaudet liukunut alati heikompaan suuntaan.

Hän sanoo, että Keski-Euroopassa on jo merkkejä tuottajahintojen noususta. Venäjällä suomalaisista raaka-aineista tehdyt suomalaiset elintarvikkeet ovat erittäin kysyttyjä.

— Suomessa kotimaisen ruoan suosion kasvu näkyy ainakin puheissa. Kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu hitaammin.