Tieliikenteen vuotuinen määrä putoaa ensi kertaa vuosikymmeniin

Tuskin tällaisessa kuopassa käytiin 80- tai 70-luvullakaan, sanoo liikenneasiantuntija.

Silja Viitala

Onnibus ajoi koronakriisin alussa tyhjillä busseilla aikataulun mukaisia vuoroja. Arkistokuva.
Onnibus ajoi koronakriisin alussa tyhjillä busseilla aikataulun mukaisia vuoroja. Arkistokuva.

Suomen tieliikenteen liikennemäärät eivät ole vuositasolla juurikaan supistuneet vuosikymmeniin, mutta tänä vuonna niin on käymässä. Koronaepidemia on vähentänyt liikennettä siinä määrin, että koko vuoden tieliikenteen määrä on putoamassa vuoden 2019 luvuista, sanoo vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariaho liikenteenohjausyhtiö Traffic Management Finlandista.

– Tieliikenteessä on ollut pitkään, ainakin 1990-luvun puolivälistä, vuotuinen kasvutrendi. Jokunen pysähdys on koettu, esimerkiksi vuosien 2008–2009 finanssikriisi painoi kasvun noin nollaan. Nyt kuitenkin liikennemäärä näyttää jäävän oleellisesti edellisvuotta pienemmäksi.

Näin ei ole käynyt Suomessa aikoihin.

– Tuskin 1980-luvulla oli tällaista kuoppaa, onko mahtanut olla 1970-luvullakaan, Saariaho vertaa.

Koronakurimus pudotti joukkoliikenteen matkustajamäärät alas niin maanteillä, rautateillä, lentoliikenteessä kuin laivoillakin. Joukkoliikenne on elpymässä Saariahon mukaan eri aloilla eri tahtiin.

– Rautateillä junien määrät ovat palautuneet nopeasti kohti viime vuoden vastaavan ajan lukuja. Lentoliikenteen elpyminen on myös alkanut, mutta paljon varovaisemmin.

Lipunmyynti pysähtyi kuin seinään

Joukkoliikenteen yhtiöistä kuvataan, miten jyrkkä ja nopea matkustajapako keväällä oli.

– Koronakriisin alussa Onnibus ajoi kolme viikkoa tyhjillä busseilla kaikki aikataulun mukaiset vuorot. Vasta sen jälkeen saimme pudotettua vuorotarjonnan 17 prosenttiin, kertoo Onnibusin toimitusjohtaja Lauri Helke.

Matkustajaliikenne laivoilla oli käytännössä pysähdyksissä pitkään.

– Samoin lentoliikenteestä leikkautui nopeasti 90 prosenttia. Toipuminen on sielläkin alkanut, mutta nyt lennetään Suomen normaalista liikenteestä vasta 20–25 prosenttia. Niin ikään laivayhtiöiden liikennöinti on nyt vilkastumassa, Mikko Saariaho täydentää.

Poikkeuksen teki ja tekee junaliikenne, jossa vuorotarjonta on liki normaali.

– VR:n matkustajajunia liikennöidään vain runsas kymmenes vähemmän kuin normaalitilanteessa. Tämä on meiltä vastuullisuusteko. Pyrimme koronan tartuntariskin minimoimiseksi siihen, että mahdollisimman monessa junassa on väljää, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola.

Hänen mukaansa junissa on nyt noin puolet viimevuotisesta asiakasmäärästä.

– Aivan hetkessä tilanne ei entiseksi palaudu. Junissa päästäneen vuoden 2019 matkustajamääriin vasta 2023.

Palaavatko oman auton käyttöön siirtyneet?

Moni suomalainen siirtyi koronariskin vähentämiseksi keväällä matkustamaan joukkoliikenteen sijasta omalla autolla. Joukkoliikenteen isoja kysymyksiä on nyt se, saadaanko ratin taakse siirtyneet takaisin.

– Esimerkiksi ilmastonmuutos ei ole kadonnut mihinkään. En usko, että omaan autoon keväällä vaihtaneet hylkäävät pysyvästi joukkoliikenteen, VR:n Simola tuumii.

Koiviston Auton konsernijohtaja Antti Unkuri täydentää kuvaa.

– Erään tutkimuksen mukaan viidesosa ihmisistä vieroksuu nyt hieman joukkoliikennettä. Ehkä hiukan on pelättävissä, että epidemialla on pitkäkestoisempi vaikutus matkustajamääriin.

Saariaho sanoo, että nyt on tärkeää säilyttää Suomen joukkoliikenteen palvelukyky.

– Sen pitää palvella niin tasokkaasti, että joukkoliikenne pysyy varteenotettavana vaihtoehtona pikkuautolle.

Onnibus on nykyisin osa Koiviston Auto -konsernia.

Uusimmat uutiset