Saksalainen Paul Lenz purjehtii kokoontaittuvalla banaaniveneellä yksin Helsingistä Virolahdelle – "Nautin hiljaisuudesta, matkalla kuuluu vain tuulen ja meren äänet"

Vaaratilanteilta ei ole vältytty, mutta suomalaisten ystävällisyys on auttanut purjehtijaa pitkälle.

Ella Karttunen

Lenzin veneellä ei ole varsinaista nimeä, mutta sitä kutsutaan usein banaaniveneeksi. Kun veneen taittaa kokoon, siitä tulee banaaninmuotoinen.
Lenzin veneellä ei ole varsinaista nimeä, mutta sitä kutsutaan usein banaaniveneeksi. Kun veneen taittaa kokoon, siitä tulee banaaninmuotoinen.

Yksin veneily merellä voi tuntua hurjalta tuulisella säällä. Vielä hurjempaa on, jos vene on 3-metrinen purjevene, joka painaa 20 kiloa ja taittuu kasaan. Tällainen on saksalaisen Paul Lenzin purjevene. Hän on seilannut sen kanssa vuodesta 1990, ja tänä kesänä hän purjehtii Suomen rannikkoa pitkin Helsingistä Virolahdelle.

– Alun perin halusin purjehtia Ruotsista Suomen kautta Venäjälle, mutta koronan takia pysyn vain Suomessa, Lenz sanoo.

Ella Karttunen

Innostuksen Suomessa matkailuun Lenz sai jo vuosia sitten. Hän oli 2000-luvulla insinöörinä Olkiluodon ydinvoimalaitoksella, ja sen myötä tutustui maahan.
Innostuksen Suomessa matkailuun Lenz sai jo vuosia sitten. Hän oli 2000-luvulla insinöörinä Olkiluodon ydinvoimalaitoksella, ja sen myötä tutustui maahan.

Seikkailu merellä

Lenzin oli tarkoitus purjehtia Suomen rannikko päästä päähän viime kesänä. Silloin hänen matkansa kuitenkin tyssäsi Sipoon vesialueella olevalle Eestiluodolle. Vene ajautui kovassa aallokossa kivikkoon ja kaatui. Siitä seuranneet tapahtumat ovat kuin seikkailukirjasta.

– Vene kaatui onneksi lähellä rantaa, noin sadan metrin päässä Eestiluodosta. En saanut venettä käännetyksi, joten uin rantaan, Lenz kertoo.

Rantaan päästyään hän yritti etsiä apua viileässä kesäsäässä. Lenz kulki mökiltä toiselle oviin koputellen, mutta kukaan ei ollut paikalla. Lopulta hän löysi mökin, jonka ovi oli pelkällä hakasella kiinni. Mökin sisällä oli sähkölämmitin, jonka ääressä Lenz sai kuivattua vaatteensa. Hän vietti yön mökissä, ja jatkoi seuraavana päivänä saaren kiertämistä.

– Länsipuolella oli silta viereiseen saareen. Siellä oli ihmisiä, jotka soittivat merivartion avukseni. Sain heiltä kyydin Helsinkiin ja palasin Saksaan.

Viikkoja myöhemmin merivartiosta soitettiin Lenzille. Hänen veneensä oli löytynyt sen ajelehdittua väärin päin yli 30 kilometriä tapahtumapaikalta. Lenz matkusti heti Suomeen, ja vei kovia kokeneen veneensä Saksaan kunnostettavaksi.

Ella Karttunen

Veneen mastossa on hotspot mobiililaitteelle, joka päivittää Lenzin sijainnin viiden minuutin välein hänen verkkosivuilleen.
Veneen mastossa on hotspot mobiililaitteelle, joka päivittää Lenzin sijainnin viiden minuutin välein hänen verkkosivuilleen.

Suomalaisten ystävällisyys lämmittää

Lenz sai myös yhteydenoton mökiltä, jossa hän oli haaksirikkonsa jälkeen viettänyt yönsä. Lähtiessään mökiltä hän oli kirjoittanut kirjeen ja kertonut tilanteensa ja yhteystietonsa.

– Mökin omistaja sanoi, että tällaisten tapausten takia hänellä tulisi aina olla avoimet ovet niitä tarvitsevalle, Lenz muistelee.

Suomalaiset mieltävät itsensä jöröksi kansaksi, mutta Lenz on saanut nauttia suomalaisten ystävällisyydestä aiemminkin. Ensimmäisiä kertoja Suomessa purjehtiessaan hän huomasi vaatteidensa olevan riittämättömät Suomen säähän. Lenz kyseli satamatoimistosta neuvoja, mistä hän voisi löytää vedenpitäviä vaatteita. Vieressä toinen veneilijä kuuli Lenzin huolen, ja antoi hänelle ylimääräisen sadetakkinsa.

Purjehtimiseen on aikaa

Viime vuonna eläkkeelle jääneellä Lenzillä on nyt aikaa purjehtia. Hän aloitti purjehduksensa Helsingistä, ja arvioi matkansa kestävän puolitoista viikkoa. Lenzin veneessä on purjeen lisäksi vain airot, joten hän kulkee tuulten mukaan. Yönsä Lenz viettää usein teltassa. Nyt hän on yhden yön Kotkassa Santalahden leirintäalueella, ja jatkaa sen jälkeen matkaansa Kirkonmaalle. Yksinäinen matka ei Lenziä pelota.

– Nautin hiljaisuudesta, matkalla kuuluu vain tuulen ja meren äänet.

Uusimmat uutiset