Haminan valtuusto hyödynsi tilinpäätöksen käsittelyssä mahdollisuuden puhua lähes mistä tahansa

Haminan viime vuoden juuri ja juuri plussalle yltänyt tilinpäätös hyväksyttiin tiistaina yksimielisesti, mutta runsaiden puheiden siivittämänä.

Haminan valtuusto hyödynsi tilinpäätöksen käsittelyssä mahdollisuuden puhua lähes mistä tahansa

Haminan kaupungin viime vuoden rimaa hipoen positiiviseksi jäänyt tulos sai haminalaisvaltuutetuilta tiistaina hillitysti kehuja. 450 000 euron ylijäämää ei kuitenkaan kukaan nähnyt aiheelliseksi ryhtyä viime vuoden tilinpäätöksen käsittelyssä hehkuttamaan. Varsinkin, kun ilman vesiliikelaitoksen 630 000 euron ylijäämää kaupungin tulos olisi painunut 0,2 miljoonaa euroa miinukselle.

Tilinpäätös mahdollistaa valtuutetuille laaja-alaisen keskustelun ja sitä mahdollisuutta käytettiin tiistaina myös hyväksi.

— Haminan kaupunki teki positiivisen tuloksen. Ei erinomaista, mutta voimme olla hieman tyytyväisiä tulokseen edes hetken, Nina Peltonen (sd.) totesi ryhmäpuheenvuorossaan.

Samaan hengenvetoon hän muistutti kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen lisääntyneen ja tukea tarvitsevien lasten määrän kasvaneen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Myönteisenä Peltonen näki työttömien määrän laskemisen ja sen, että viime vuonna lapsia syntyi enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Monipuolista asuntotarjontaa

Kokoomuksen Veli-Matti Hartikainen peräsi toimia kaupungin asukaskasluvun kasvattamiseksi tai ainakin säilyttämiseksi.

— Isompi väkimäärä maksaa enemmän veroja ja suuremmalla tulopohjalla saa aikaan enemmän palveluja ja hyvinvointia, Hartikainen sanoi.

Hän kaipasi kaupunkiin monipuolista asuntotarjontaa ja laadukkaita palveluja, jotta muualla työssä käyvät haluaisivat asua Haminassa. Hartikaisen mukaan erityisesti kaupunkikeskustaa tulisi kehittää hyvänä asuinpaikkana, jolloin omistusasuntojen lisäksi tulee tarjolla olla laadukkaita vuokra-asuntoja.

Kaupungin henkilöstön aseman nosti esiin ryhmäpuheenvuorossaan Ritva-Leena Pousi (kesk.). Henkilöstö on hänen mukaansa joutunut koville kaupungin talouden tervehdyttämisessä. Pousin mukaan henkilöstömäärää ei voi enää supistaa sen vaikuttamatta palveluverkkoon.

— Tosiasiassa meillä on merkittäviä paineita henkilöstön lisäämiseen.

Kymsote huolestuttaa

Kymsote nousi esille useissa puheenvuoroissa ja valtuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen-Lalu (kok.) toppuuttelikin keskustelua muistuttaen Kymsoten aloittaneen vasta tänä vuonna ja käsittelyssä olleen viime vuotta koskevan tilinpäätöksen. Inkeroisen mukaan Kymsoteen palataan vielä valtuuston myöhemmissä iltakouluissa ja kokouksissa.

Kokonaan ei Kymsote keskusteluista kuitenkaan hävinnyt, vaan moni valtuutettu kantoi huolta Kymsoten suunnitelmista palvelujen järjestämiseksi.

Kristillisdemokraattien Pirkko Parjanen totesi, että Kymsoten suunnitelmat palvelujen suhteen eivät tue kaupungin tavoitetta palvelujen säilyttämisestä nykytasolla.

Kokoomus ärähti

Valtuuston vastaperustetun Suunta-ryhmän puheenjohtaja Tero Pasi kiinnitti huomiota muun muassa kaupungin ja konserniyhtiöiden isoon velkamäärään. Pasin mukaan velkaa on nykyisin lähes 12 000 euroa asukasta kohden.

Hän muistutti, että suurta velkaa maksavat veronmaksajat, joita kaupunkilaisista on vain osa. Pasin mukaan Haminan on jatkossa panostettava nykyistä enemmän elinkeinostrategiaansa. Kaupungin suunnitelmia uusien vuokra-asuntojen rakentamiseksi Pasi toppuuttelisi.

— Uusia investointeja ollaan tekemässä muun muassa rakentamalla lisää asuntoja jo kylläisille markkinoille, olisiko mahdollista tarkastella päätöstä vielä kerran?

Pasi hämmensi kokousväkeä käyttämällä ryhmästään nimeä Kokoomuksen valtuustoryhmä Suunta. Tämä ei kokoomusryhmän johtoa miellyttänyt. Hartikainen ja Inkeroinen-Lalu huomauttivat, että valtuustossa on vain yksi kokoomusryhmä, joka saa käyttää puolueen nimeä.

Kaupungilla turhia kiinteistöjä

Puheenvuoroissa nousi esiin myös Haminan omistamien turhien rakennusten tilanne. Janne Nyholm (ps.) ihmetteli, miksi purettavia rakennuksia on edelleen pystyssä aiheuttamassa kaupungille kustannuksia. Myös demarien Jouni Kormu oli huolissaan siitä, onko kaupunki tehnyt kaikkensa päästäkseen eroon turhista kiinteistöistä.

Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen totesi, että kaupungin kiinteistöohjelma on valmis ja sen toteutuksen eteen tehdään töitä. Hän huomautti, että kaupungilla on erikoiskiinteistöjä, joiden myynti on hankalaa. Hän myös patisti kaupunkikehitysvaliokuntaa aktiivisempaan rooliin turhan kiinteistömassan vähentämiseksi.

Suurlippu salkoon juhannuksena

Myös Lippumaailmaa ja etenkin suurlippua valtuutettujen puheenvuoroissa sivuttiin. Suurlipulle ja Lippumaailmalle löytyi niin puolustajia kuin arvostelijoitakin.

Muhonen totesi suulipun saaneen kiitettävästi julkisuutta ja esimerkkinä hän mainitsi kotimaan matkailumessuilla Tampereelle tunnetun mielenkiinnon suurlippua kohtaan. Hänen mukaansa Haminan osastolla kävi parisentuhatta ihmistä, jotka tiesivät Haminan suurlippuhankkeen. Muhosen mukaan voidaan kysyä, onko edes olemassa negatiivista julkisuutta.

Muhonen totesi tavoitteena olevan, että suurlippu liehuu juhannuksesta lähtien salossa, sillä tuolloin alkaa matkailukausi.