”Kotkan talousarvio ei ole epärealistinen”, toteaa Esa Sirviö — Tulevina vuosina pitää keskustella verotuksen tasostakin

Kotkan kaupunginjohtajan Esa Sirviön mukaan budjetissa ei ole luvattu liikoja. Talouden tasapainottamistarve ei ole tullut yllätyksenä.

Linda Varoma

Kaupunginjohtaja Esa Sirviö uskoo, että Kotkassa keskustellaan tulevina vuosina verotuksen tasostakin.

Kotkan taloustilanteen korjaamiseen ehdotetut toimet ihmetyttävät rajuudellaan ja nopeudellaan kaupunkilaisia. Kaupunginhallitus siirsi maanantaina kaupunginjohtaja Esa Sirviön yhdessä eri vastuualueiden ja yksiköiden kanssa laatiman talouden tasapainotusohjelman helmikuun puolelle. Valtuusto päättää ehdotetuista säästöistä 11. helmikuuta.

Kymen Sanomat kysyi Sirviöltä kaupungin taloustilanteesta.

Miten tähän taloustilanteeseen ollaan Kotkassa tultu?

— Kun kyseessä on rakenteellinen epätasapaino, talouden tilanne on jatkumoa pidemmältä ajalta.

Viimeisen 15 vuoden aikana kaupunki on tehnyt 6 ylijäämäistä tilinpäätöstä, joista ainakin 4 selittyy kertaluontoisten erien myötä. Kertaluontoiset erät ovat käytännössä omaisuuden myyntiä joko konsernin sisällä tai konsernin ulkopuolelle.

Miksi viime vuonna hyväksyttiin nykyinen talousarvio tälle vuodelle? Miksei hihnoja laitettu tiukemmalle, ettei nyt esitettyyn säästölistaan olisi tarvinnut mennä?

— Kuluvan vuoden talousarvion laadintaprosessi oli monessa mielessä haasteellinen ja kaupungin talouden ennuste vaihteli pitkään prosessin aikana.

— Ehkä merkittävin tekijä, joka lisäsi haasteellisuutta, oli Kymsoten perustaminen. Kymsoten perussopimuksessa sovittiin, että vuoden 2019 kuntien maksuosuudet määräytyvät vuoden 2018 sote-menojen tulevan ennusteen mukaan.

— Minusta talousarviokokonaisuus hyväksytyssä muodossa osoitti sen, että talouden tasapainottaminen on tosiasia ja samalla kaikille näyttäytyi se oikea taso, mistä keskustellaan.

Miksi sosiaali- ja terveysmenojen arviointi on ollut vaikeata? Onko Kymsoteen vuodenvaihteessa siirtyneiden toimintojen menojen nousu ollut yllätys?

— Nämä ennusteet vaihtelivat pitkin syksyä ja tarkentuivat koko ajan, kun vuotta kuljettiin eteenpäin. Palvelusopimuksessa on sovittu, että toukokuussa Kymsote ja kunnat tarkistavat maksuosuuksiaan vuoden 2018 toteuman mukaisesti. Eli sieltä voi tulla vielä jonkin asteisia korjauksia kuntien maksuihin.

Tehtiinkö viime vuonna hyväksytyssä talousarviossa epärealistisia lupauksia? Esimerkiksi kaupunginteatteri on suunnitellut ohjelmistonsa sen mukaan tälle vuodelle ja nyt pitäisikin säästää 150 000 euroa.

— Minusta on erikoista, mikäli jo talousarvioprosessin yhteydessä ei olisi ollut nähtävillä, että edessämme tulee olemaan tasapainotustoimet, joten siinä mielessä epärealistisia lupauksia ei olla tehty.

Katariinan uimahallin kunto on ollut huono jo vuosien ajan. Olisiko uimahallin suhteen pitänyt tehdä ratkaisuja jo aiemmin?

— Tähän en ole itse ammattilainen vastaamaan, mutta minulle syntyneen käsityksen mukaan siihen 1990-luvulla tehty iso remontti ei ole onnistunut parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kunnostustoimenpiteiden myötä tilanne on muodostunut sellaiseksi, että käytännössä uusi massiivinen kunnossapito tarkoittaisi lähinnä uuden uimahallin rakentamista. Mutta tässä en todellakaan ole ammattilainen.

Miksi talouden korjausliike pitää tehdä nyt näin nopeasti?

— Lähtökohta on luonnollisesti valtuuston 10. joulukuuta 2018 tekemä päätös talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Sen mukaan valtuusto päätti hyväksyä talouden tasapainottamisohjelman laatimisen seuraavalla tavalla: ”Ensisijaisena tavoitteena on vuoden 2019 tuloksen kääntäminen positiiviseksi ja kumulatiivisen alijäämän kattaminen taloussuunnitelmavuosina 2020-2022. Talouden tasapainottamistoimien suunnittelu alkaa välittömästi tämän jälkeen, ja toimien valmistelua koordinoi kaupunginjohtajan johtoryhmä. Talouden tasapainottamisohjelma esitellään valtuustolle 28.1.2019, ja se laaditaan vastuualue- ja toimintayksikkötasolle.” Eli valmistelijat ovat tasapainotusohjelmaa valmistelleet kaupunginvaltuuston tahdon mukaisesti.

Talousjohtaja Pietu Mänttäri totesi maanantaina, että Kotkan talouden kannalta suurimmat ongelmat ovat väestörakenne, työttömyys ja kiinteistömassa. Mitä Kotkan väestökehitykselle mielestäsi voisi tehdä?

— Väestökehityksessä on koko valtakunnassa trendi, että väestön kasvu keskittyy vain muutamaan kasvukeskukseen ja muut alueet ovat negatiivisessa kehityssuunnassa. Lyhyellä aikavälillä ei varmasti ole nopeaa ratkaisua olemassa, koska jos olisi, niin se olisi jo löydetty. Pitemmällä aikavälillä itse luotan ammattikorkeakoulun uuden kampuksen vetovoimaan, joka ainakin teoriassa mahdollistaa sen, että siellä opiskelevat ja sieltä valmistuvat asuisivat Kotkassa myös opiskeluvaiheen jälkeen.

— Kokonaisuudessaan talouden näkökulmasta kuitenkin näen, että kaupungin talouden tasapaino pitkällä aikavälillä mahdollistaa myös sen, että kaupunki pystyy tuottamaan niitä palveluja, joita täällä asuvat ja tänne kenties muuttoa harkitsevat tarvitsevat.

Onko Kotkan julkisten kiinteistöjen tilannetta käyty läpi säästöjä etsittäessä? Mikä tilanne on kaupungin omistamissa kiinteistöissä, voidaanko niistä saada lisää säästöjä tai tuloja?

— Kiinteistöjen tilannetta on jo aiempina vuosina tarkasteltu ja niiden osalta on jo joitain ratkaisuja tehty muun muassa perustamalla kaupungin täysin omistama yhtiö, Julkiset Kiinteistöt Oy, jonne tiettyjä kiinteistöjä on siirretty.

— Kiinteistöjen osalta ongelman muodostaa usein se, että lähes kaikilla kiinteistöillä on kaupungin taseessa joku arvo ja mikäli niitä harkitaan myytävän, niistä tulisi saada vähintään tasearvo, jottei niistä tarvitse kirjata tulosta heikentävää tappiota. Ei pelkästään Kotkassa vaan kunnissa yleensäkin on ilmiö, jossa kiinteistön tasearvo ei vastaa markkina-arvoa eli kohteiden myynti on haasteellista.

Mitä on konkreettisesti tehty lisätulojen löytämiseksi kaupungille?

— Lisätulojen osalta talouden tasapainottamisohjelma pitää sisällään tonttimyyntejä sekä esityksen juniorivuorojen maksullisuudesta. Kaupungilla luonnollisesti on käynnissä tonttikauppoja ja keskusteluja joistakin kiinteistöistä, mutta jälleen pitää muistaa, että pitkäjänteisesti taloutta ei voida tasapainottaa näillä kertaerillä, jotka syntyvät mahdollista myyntivoitoista.

Miten Kotkan taloustilannetta voidaan parantaa tulevina vuosina?

— Luonnollisesti talouden tasapainottamisohjelmalla haetaan sitä, että saisimme palvelujen tuotanto- ja kustannusrakenteen kestävälle tasolle. Tulevina vuosina keskustelemme varmasti verotuksen tasosta. Edelleen mahdollinen valtakunnallinen maakunta- ja soteratkaisu vaikuttavat myös tuleviin vuosiin. Itse näkisin kuitenkin niin, että ensin pitäisi saada talouden oikaisu jonkinlaisella toimenpidelistalla ja suunnitelmavuosina tulisi kattaa taseeseen kertyneet alijäämät. Tämän jälkeen tasapainoisen talouden edellytykset olisi helpompi ylläpitää.

— Talouden tasapainottamisen listalla on joitakin rakenteellisia uudistuksia, jotka toteutuessaan voisivat parantaa taloustilannetta. Niistä pitää tehdä tarkempia selvityksiä, ennen kuin kustannusvaikutuksia voidaan luotettavasti arvioida.

Luetuimmat