Kotkalaiset taloyhtiöt haluavat tuoda yhteisöllisyyttä ja iloa asukkaiden elämään — "Yhdessä tekeminen voi olla vaikka liikuntaa, visailuja, pelejä, keskusteluporukoita"

Kolmevuotisessa Yhdessä kotikulmilla -hankkeessa on jo mukana noin kymmenen taloyhtiötä.

Kimmo Seppälä

Suunnittelija-koordinaattori Jukka Murto kertoo, että asukkaiden toiveita kartoitetaan muun muassa kyselyillä, ideointipajoissa ja asukasraadeissa.

Kotkalaisia taloyhtiöitä on mukana Yhdessä kotikulmilla -hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda yhteisöllisyyttä ja iloa elämään. Ikäinstituutin suunnittelija-koordinaattori Jukka Murto kertoo, että kartoituksen perusteella on sovittu noin kymmenen kotkalaisen taloyhtiön kanssa, miten asiassa lähdetään etenemään.
— Kevään aikana toiminta käynnistetään. Me kuuntelemme asukkaiden toiveita ja samalla verkostoidumme. Mukana on vuokrataloja sekä omistuspohjaisia taloyhtiöitä.
Iäkkäiden yksinäisyys on Suomessa yleisintä lähiöissä asuvien keskuudessa. Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on lisätä yhdessä tekemistä ja vähentää yksinäisyyden kokemuksia. Yhdessä kotikulmilla toimii jo Helsingissä ja nyt sitä viritellään Kotkassa.
Murron mukaan kerhotoimintaan otetaan mallia Helsingin kokemuksista. Kotikulmilla -kerho voisi toimia kerran viikossa tai joka toinen viikko. Tavoite joka tapauksessa on, että toiminta ja kokoontumiset olisivat säännöllisiä. Mukaan etsitään iäkkäitä asukkaita, jotka viettävät paljon aikaa kotona ja joilla on pulmia liikkumisessa.

Mitä tahansa mukavaa tekemistä

— Yhdessä tekeminen voi olla vaikka liikuntaa, visailuja, pelejä, keskusteluporukoita. Kaikkea mukavaa, mitä asukkaat toivovat. Hyödynnämme Ikäinstituutin liikunnan ja mielen hyvinvoinnin toimintamuotoja.
Vapaaehtoiset ryhmänohjaajat saavat Ikäinstituutilta maksuttoman koulutuksen, materiaalit ja tukea toimintaan. Murto toteaa, että asukkaiden lisäksi vetäjäksi voi ryhtyä joku ulkopuolinenkin, joka kiinnostuu toiminnasta. Hän korostaa myös, että toiminta ei kosketa ainoastaan senioreita. Se on avointa kaikille ja sopii esimerkiksi opiskelijoille, kotiäideille ja työttömille.
— Kevään aikana tämä lähtee käyntiin. Alkuvaihe ottaa aikansa, mutta tavoitteena on, että syksyllä homma pyörisi taloyhtiöissä itsenäisesti. Siinä vaiheessa voimme ottaa mukaan lisää kohteita.
Kokemusten perusteella lähellä kotia järjestettävä maksuton toiminta tarjoaa asukkaille ja asuinalueen yhdistyksille  mahdollisuuksia toimia yhdessä. Asumisen uudenlaisia ratkaisuja tarkasteltiin Kotkassa perjantaina pidetyssä seminaarissa.

Hissit ovat tärkeitä ikääntyville

Valtakunnallisissa ikäihmisten asumisen linjauksissa on tavoitteena parantaa ikääntyneiden asumisoloja sekä kiinnittää huomiota asumisen kysymyksiin laajemminkin, totesi ympäristöministeriön asuntoneuvos Raija Hynynen.
— Tämä tarkoittaa, että tuetaan ikääntyneiden omaa varautumista sekä kuntien toimintaa juuri ikääntyvien ihmisten asumisen kehittämiseen.
Hynynen muistutti, että ikääntyneet asukasryhmät ovat heterogeeninen joukko.
— Yhtenäisin tarve on asuntojen esteettömyys. On huomattavaa, että ikääntyessä palvelujen saatavuus sekä halu saada asua lähellä ystäviä, lapsia ja muita sukulaisia, korostuu.
Hissit ovat ikääntyvien asumisessa tärkeitä.
— Yksi hissi hyödyttää keskimäärin 12 - 13 asuntokuntaa samanaikaisesti ja satoja vuosikymmenten aikana. Huomioitava on, että ARA avustaa hissien järkiasennusta enintään 45 prosenttia kustannuksista.
ARA:n rahoituspuolen erityisasiantuntijana työskentelevä Saara Nyyssölä kävi läpi tilastoja, jotka kertoivat Kymenlaakson osalta sen, että Kymenlaaksossa on 1 801 valmista palveluasunnon asuntoa yli 75 vuotiaille. Lisäksi suunnitteilla on 170 uutta asuntoa.
— Tehostetussa palveluasunnoissa asui vuonna 2015 kohderyhmästä 9,7 prosenttia. Määrä oli korkein maakunnista. Suunnitteilla ja rakenteilla on vajaa 200 asuntoa ikääntyneille.