Arkistosta: On tehtävä aina parhaansa

Lääkärikoulutuksen valitessaan Pentti Tiusanen ei aikonut pelastaa maailmaa. Hän luuli, että Supon listoille joutuminen tuhoaisi hänen uransa yhteiskuntatieteilijänä.

Sari Tauru

—  Jokaisen poliitikon pitää lunastaa paikkansa uskottavalla työllä, toteaa Pentti Tiusanen.
—  Jokaisen poliitikon pitää lunastaa paikkansa uskottavalla työllä, toteaa Pentti Tiusanen.

Lapsuudenkotia vastapäätä oli näkymä Kotkansaaren sairaalan synnytyssalin ikkunaan. Liikkuvat hahmot ikkunan takana saivat pojan nimeltä Pentti Tiusanen tiedostamaan, että sairaala on syntymän ja kuoleman paikka. Ja että lääkäri oli henkilö, joka teki tärkeää työtä tässä yhteisössä.

— Aina, kun ambulanssin sireenin ääni kuului Kivisillan suunnasta, me pojat juoksimme päivystyksen ovelle ja seurasimme, kuinka palomiehet kantoivat paareilla potilasta sisälle.

Kiinnostus johti toimiin:

— Samassa rapussa asuneen ystäväni Sipun kanssa suoritimme ensimmäisen potilasleikkauksen. Laitoimme olohuoneen ikkunaverhot kiinni ja asetimme mollamaijani selälleen olohuoneen pöydälle. Äkkiliikkeitä varoen aukaisimme saksilla nuken vatsan ja tutkimme sitä. Kyllä harmitti, kun sieltä pursusi vain sahajauhoja.

Tiusanen ei hyväksy eutanasiaa

Kirurgian erikoislääkärillä on ollut rytmikäs työpäivä päivystysosastolla. Osasto selvittää potilaan sairastumisen syitä.

— Kun on kovin kipeä, on vaikea siirtyä tilanteensa ulkopuolelle. Kipu on keskipiste ja kipulääkitys ensisijaista hetken helpottamiseksi.

Tiusanen lähestyy potilasta aina kokonaisuutena.

— Kysyn ensimmäiseksi, missä potilas asuu ja miten elämä muutoin menee.

Lääkäri on kohdannut myös ihmisiä, jotka tietävät, ettei heidän kuntonsa kestä uusia leikkauksia. Hän kunnioittaa ihmisen oikeutta päättää hoidoistaan.

Eutanasian käyttöön ottamista Tiusanen ei hyväksy.

— Sen puolesta puhuvat eivät ymmärrä kokonaisuutta. Armokuoleman hyväksymisen jälkeen voitaisiin olla tilanteessa, että esimerkiksi rahakas ihminen haluttaisiin poistaa tieltä.

Uskon, että punavihreyttä tarvitaan jatkossakin. — Pentti Tiusanen

On tehtävä se, minkä lupaa

Pentti Tiusanen oli vasemmistoliiton kansanedustaja yhtäjaksoisesti 16 vuotta. Käänne tuli vuonna 2011, jolloin häntä ei enää valittu eduskuntaan.

— Kyllä minä toivuin, mutta kieltämättä tilanne hatutti.

Toinen merkittävä muutos tapahtui tänä keväänä, kun vaalimittelö alkoi. Yllättäen Tiusanen vetäytyi ehdokkuudesta kesken pelin. Puolue ei löytänyt hänen kaltaistaan äänimagneettia. Vetäytymisen syy ei paljastunut. Huhuttiin, että puolueen ehdokkaiden ryhmässä oli ristiriitoja.

Lopputulema oli paljastava: vasemmistoliiton kannatus romahti Kotkassa vuoden 2011 eduskuntavaaleista 6,1 ja vuoden 2012 kuntavaaleista peräti 12,8 prosenttiyksikköä. Nyt ei vaalipiiristä saatu eduskuntaan omaa ehdokasta.

— Harmittaa etenkin minua uskollisesti äänestäneiden puolesta. Uskon, että punavihreyttä tarvitaan jatkossakin. Jokaisen poliitikon pitää lunastaa paikkansa uskottavalla työllä. Tähän eivät riitä puheet tai puoluepäätökset. On tehtävä se, minkä lupaa, ja aina parhaansa, vaikka vastustus olisi kuinka voimakasta. Ei pidä taipua helppouteen tai siihen, että olisi pelkästään mukava kaveri.

Miten Tiusasesta tuli myös poliitikko?

— Kotka oli nuoruudessani yhden puolueen, sosiaalidemokraattien, keisarikunta. Kotkan yhteislyseon rehtori, historianopettaja Juhani Saarinen kannusti meitä laajentamaan ajatteluamme. Hän antoi yhteiskunnallisen pähkinän. 1966 perustettiin kotkalaisten nuorten ryhmä, Konys.

Ryhmällä oli oma toimisto ja julisteessa ajan hengen mukaisesti kannanotto Vietnamin tilanteeseen. Joku kaupunkilainen pahastui julisteesta ja teki toiminnasta ilmiannon Supolle eli suojelupoliisille. Hallituksen tuolloisia jäseniä, 15-vuotiaita tyttöjä, kuulusteltiin.

Sari Tauru 

Kirurgian erikoislääkärillä on ollut rytmikäs työpäivä päivystysosastolla.
Kirurgian erikoislääkärillä on ollut rytmikäs työpäivä päivystysosastolla.

Halusin työllistävän ammatin

Tapahtuma vaikutti myös Tiusaseen.

— Opiskelin historiaa ja valtiotieteitä Helsingin yliopistossa. Kun Supo tuli kuvioihin, arvelin, että ehkä on parempi vaihtaa alaa. Supon leima yhteiskuntatieteilijän papereissa oli mielestäni varma este työllistymiselle.

Kun opetusministeriö haki stipendiaatteja opiskelemaan lääketiedettä DDR:ään, Tiusanen haki ja pääsi.

— En halunnut pelastaa ihmiskuntaa enkä maailmaa. Halusin työllistävän ammatin.

DDR-vuodet tulivat julkisuuteen 2001 tv-ohjelma MOT:ssä. Siinä väitettiin, että vasemmistopoliitikko Pentti Tiusanen olisi 1974—1975 toiminut DDR:n valtion turvallisuuspalvelun tiedottajana.

— Minä taas väitin tuolloin ja nyt, että ohjelman tekijöiden mieltä ohjasi julkisuuden ja kuuluisuuden halu. Ohjelmassa käsiteltiin DDR:n valtion turvallisuuspalvelun asiakirjoja, joihin oli kirjattu sanomani, etten ryhdy tiedustelutoimiin.

Ulkopuolisena Helsingissä

Monipuolisen elämänsä vaikuttavinta käännekohtaa miettiessään Tiusanen pysähtyy.

— Ehkä se, mitä minulle tapahtui, kun olin 12— 13-vuotias. Koulussa ilmeni pieni hiertymä, itsestäni johtumattomista syistä. Rehtori ehdotti välivuotta koulusta ja Kotkan kuvioista.

Tiusanen muutti äitinsä Inkeri-sisaren ja hänen miehensä luokse Espooseen ja myöhemmin Helsinkiin.

Hän tunsi kaupungissa suurta ulkopuolisuutta. Koulumatka Espoon Matinkylästä Tehtaanpuiston yhteiskouluun oli pitkä.

— Kun en tuntenut siellä ketään, rupesin tervehtimään aamuisin minua vastaan tullutta miestä. Yllättäen hän vastasi tervehdykseen. Tunsin olevani taas elämässä kiinni.

Kotkaan hän palasi luokan priimuksena.

— Joku entisistä opettajista ihmetteli, onko Tiusasesta tullut järkimies. Katsoin häntä silmiin, mutten kuitenkaan sanonut mitään. Kyllä, ajattelin vain.

Pentti Tiusanen

Syntynyt Kotkassa 1949.

Kirurgian erikoislääkäri.

Vasemmistoliiton kansanedustaja 1995—2011.

Kotkan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1980, kaupungin-hallituksessa vuodesta 1993.

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, saavutuksena muun muassa Repoveden kansallispuisto.

Harrastaa luontoa, kirjallisuutta sekä luontomatkailua.

Rakastaa työtä ja toimintaa.

Inhoaa pelkuruutta ja kaksinaamaisuutta.

Ihmettelee, miksi ihmiskunta toistaa virheitään ja nykypolvet tekevät aina omat virheensä.

Juttu on julkaistu Kymen Sanomissa 26.4.2015.