Hellepäivät antavat odottaa itseään Etelä-Kymenlaaksossa — kesä on ollut yhtä kolea viimeksi vuonna 1996

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä on ollut koko maassa keskimääräistä koleampi. Maan etelä- ja keskiosassa on paikoin ollut jopa harvinaisen koleaa, eli näin koleita kesäsäitä koetaan keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Koleinta on ollut maan kaakkoisosassa, missä kesän keskilämpötila on tähän mennessä ollut runsaat kaksi astetta tavanomaista alempi.

— Kun katsotaan lukemia kesäkuun alusta sunnuntaihin, on keskilämpötila ollut Kotkassa 12,7 astetta eli tämä on 59-vuotisen mittaushistorian aikana kuudenneksi kolein kesä. Yhtä koleaa on ollut viimeksi vuonna 1996, kertoo meteorologi Niina Niinimäki Ilmatieteen laitokselta.

Virolahdella keskilämpötila on ollut 13 astetta.

— Vain vuonna 1993 on ollut koleampaa.

Hellepäiviä ei Etelä-Kymenlaaksossa ole tänä kesänä ollut vielä yhtään.

— Rankissa se ei ole harvinaista ja Virolahdella yhtä helteetön kesä oli viimeksi vuonna 2012.

Valtakunnallisesti kesän tähän mennessä ylin lämpötila, 27 astetta mitattiin Hämeenlinnassa 19. toukokuuta. Jossakin päin Suomea lämpötila on noussut hellelukemiin, eli yli 25 asteeseen, yhteensä 12 päivänä.

— Pitkän ajan keskiarvojen mukaan heinäkuun puoliväliin mennessä on tyypillisesti ehtinyt hellepäiviä kertyä jo parisen kymmentä. Hellepäivien lukumäärä ei koko maan tasolla ole kuitenkaan harvinainen. Edellisen kerran tätä vähemmän hellepäiviä on 17. heinäkuuta mennessä ollut muun muassa vuosina 2015, 2012 ja 2008.

Kesän sademäärissä on suurta paikallista vaihtelua.

— Suuret paikalliset vaihtelut ovat kesäsateille tyypillisiä, sillä suurimmat sademäärät saadaan tavallisesti sade- ja ukkoskuuroista, jotka voivat olla hyvin paikallisia. Virolahdella on kesäkuun alusta lähtien ja sunnuntaihin mennessä satanut 127 millimetriä vettä. Enemmän on satanut viimeksi vuonna 2004, jolloin samassa ajassa satoi 140 millimetriä.

Ukkosien osalta kesä on ollut poikkeuksellisen vaisu. Tähän mennessä maasalamoita on paikannettu Suomessa vain runsaat 6000, joista noin puolet on kertynyt heinäkuussa.

Sää Suomessa riippuu suuresti siitä, mistä suunnasta ilmavirtaukset tulevat ja miten säähäiriöt, eli matala- ja korkeapaineet, kulloinkin ovat sijoittuneet.

— Suuri luontainen vaihtelu on Suomen ilmastossa tyypillistä johtuen sijainnistamme Euraasian mantereen reunalla. Tänä kesänä Venäjälle pitkäksi aikaa lukkiutunut matalapaineen alue on estänyt Länsi-Euroopan lämpimiä ilmamassoja pääsemästä Suomeen. Vallitseva tuulen suunta on meillä ollut pääosin luoteesta ja sää on ollut matalapainevoittoista ja siksi viileää.

Johanna Vehkaluoto

Johanna Vehkaluoto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.