Kesäkuun kuivuus ja heinäkuun sateet piinasivat monia satokasveja

Kymenlaaksossa puolet rukiista on laossa, kertoo Pro Agria. Paikoitellen peruna, sokerijuurikas ja herne ovat kärsineet rankoista sateista.

Moises Garibay

Useimpien viljojen puinti on jo alkanut, tai alkaa pian. Kuvituskuva.
Useimpien viljojen puinti on jo alkanut, tai alkaa pian. Kuvituskuva.

Kesän vaihtelevat sääolosuhteet aiheuttivat tämän vuoden satokauteen epätasaisuutta. Monen viljan, öljykasvin ja marjan satoon ovat vaikuttaneet sekä kesäkuun kuivuus että heinäkuun runsaat sateet.

Pro Agria kertoo tiedotteessaan, että kasvustot ovat kehittyneet normaaliin tahtiin suurimmassa osassa maata, lukuun ottamatta eteläisisintä Suomea ja Etelä-Pohjanmaata, missä kehitys on 7–10 vuorokautta jäljessä.

Heinäkuussa ja elokuussa tavallista runsaammat sateet ovat vaikeuttaneet kasvustojen hoitotoimia ja lisänneet tautitorjuntojen tarvetta. Kymenlaaksossa peruna, sokerijuurikas ja herne ovat paikoitellen kärsineet rankoista sateista.

Rukiista puolet laossa

Viime viikolla käynnistyivät Kymenlaaksossa rukiin ja syysvehnän puinnit. Suuressa osassa maata ruis ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan hyväksi. Kymenlaaksossa kuitenkin puolet ruiskasvustosta on laossa.

Kevätviljojen puinnit käynnistyivät Kymenlaaksossa niin ikään viime viikolla aikaisilla ohrilla. Aikaisten kaurojen puinti alkaa ensimmäisillä tiloilla Etelä-Suomessa viikon kuluessa.

Kevätvehnän puinnin odotetaan alkavan Etelä-Suomessa kahden viikon kuluessa, mutta kasvustoista valtaosa valmistuu puintikuntoon vasta syyskuussa. Paikoitellen valmistumista viivästyttää runsas jälkiversonta. Jälkiversonta heikentää sadon laatua.

Ohran satonäkymissä on alueellista vaihtelua kylvöjen onnistumisesta ja sateista riippuen. Kymenlaaksossa ohrasato arvioidaan välttäväksi.

Etelä-Suomessa puinnit aloitettiin heinäkuun puolivälissä nurminadan siemenviljelyksillä. Kymenlaaksossa ja muualla Etelä-Suomen rannikkoalueella kuminan puinti käynnisty kaksi viikkoa sitten.

Alkukesän kuivuutta kestivät pääsääntöisesti paremmin aikaisin kylvetyt kasvustot verrattuna myöhään kylvettyihin kasvustoihin. Keväällä huonosti kasvuun lähteneissä kasvustoissa esiintyy nyt paikoin runsaasti jälkiversontaa.

Rypsi ja rapsi kärsivät tuholaisista

Kymenlaaksossa syysöljykasvien puinnit käynnistyivät parisen viikkoa sitten. Sato on määrältään ja laadultaan tavanomainen.

Rypsin ja rapsin sadosta on tulossa huonohko. Kevätöljykasvien satoa haittasivat tuholaiset, erityisesti runsaasti esiintyneet rapsikuoriaiset ja torjuntojen heikko teho, sekä alkukesän kuivuus. Kymenlaaksossa sato on jäämässä puoleen keskimääräisestä. Sadon laatukin vaihtelee huonosta välttävään.

Hernekasvustoihin vaikuttivat Kymenlaaksossa heinäkuun sateet. Sadon arvioidaan jäävän 60–80 prosenttiin normaalista.

Kesä- ja varastoperunan näkymät arvioidaan hyviksi. Vaikka sateet vaikeuttivat monin paikoin ruttoruiskutusten tekemistä, on perunarutto saatu suurelta osin pidettyä kurissa.

Elokuun loppupuolella ja syyskuun alussa käynnistyy härkäpavun puinti. Sato kärsi erittäin paljon alkukesän kuivuudesta, ja toisaalta myös heinäkuun sateista, jotka lisäsivät tautien aiheuttamia tuhoja.

Marjat ja vihannekset parhaimmillaan nyt

Herukkasato vaihtelee alueittain, mutta kokonaiskuvaltaan mustaherukkasato on muodostumassa tavanomaiseksi ja punaherukkasato tavanomaista paremmaksi. Etelä-Suomessa ensimmäisiä herukoita päästiin poimimaan jo heinäkuun lopussa.

Vadelmia Etelä-Suomessa on poimittu parin viikon ajan. Niiden pääsatokausi on kääntymässä loppua kohti. Avomaan vadelmakasvustot ovat tuoneet säihin nähden odotettua paremman sadon, kun taas kasvutunneleissa kasvatettu vadelmasato on ollut erinomainen.

Tuorevihannesten valikoima alkaa tällä hetkellä olla laajimmillaan. Sään vaihtelut heinäkuussa ovai aiheuttaneet vihannessadon epätasdaisen valmistumisen, mutta valmistuvan sadon laatu on hyvä.

Säiliörehulla hyvä sato

Säiliörehun sato on useimmilla alueilla hyvä tai jopa erinomainen, näin myös Kymenlaaksossa. Säiliörehun toisen sadon korjuu on eteläisessä Suomessa edennyt jo pitkälle. Korjattu on jo 80–100 prosenttia sadosta.

Nurmien jälkikasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana toisen sadon korjuun jälkeen. Näin ollen kesään voi mahtua vielä kolmaskin rehusato, mutta kaikilla tiloilla sen korjuulle ei ole tarvetta, koska ensimmäinen ja toinen sato ovat olleet hyvät.

Kuivaheinäsato oli määrältään ja laadultaan hyvä, ja kuivaheinät saatiin kesä-heinäkuun vaihteessa korjattua hyvissä olosuhteissa. Myös laitumet ovat tyydyttävässä tai hyvässä kasvussa.