Voiko itse tehtäviin punkkitesteihin luottaa? – Kysyimme asiantuntijalta

Itse tehtävät punkkitestit eivät riitä yksinään taudin toteamiseen.

Kimmo Seppälä

Asiantuntija suhtautuu varauksella itse tehtäviin punkkitesteihin.
Asiantuntija suhtautuu varauksella itse tehtäviin punkkitesteihin.

Kaupat myyvät borrelioosin kotitestaukseen kahdenlaisia punkkitestejä: verestä tehtäviä vasta-ainetestejä, sekä punkille tehtäviä testejä, joilla tutkintaan kantaako punkki borrelia-bakteeria. Kysyimme asiantuntijalta, voiko testeihin luottaa.

Voiko itse tehtäviin punkkitesteihin luottaa, Fimlabin osastonylilääkäri Janne Aittoniemi?

En suosittele borrelian vasta-ainekotitestausta, sillä kotona tehtävien vasta-ainetestien toimivuudesta ei ole riittävää objektiivista tietoa. Vasta-ainetestien osalta lääkärin kliininen arvio onkin tarpeellinen ennen borrelian vasta-aineiden tutkimista, sillä potilaan kertomat oireet auttavat arvioimaan testin tarpeellisuutta ja helpottavat tuloksen tulkintaa. Punkinpureman ympärille kehittyvä rengasmainen ihottuma tulee joka tapauksessa hoitaa borrelia-infektiona ilman vasta-ainemääritystäkin.

Jo ihan kliinisessä laboratoriossakin borrelian vasta-ainediagnostiikka on hyvin haastavaa. Vaikka joku tekisi itse tehtävän vasta-ainetestin ja saisi siitä positiivisen tuloksen, niin harva lääkäri lähtisi pelkästään kotitestin tuloksen perusteella ketään hoitamaan. Tässä tapauksessa potilaan näyte lähetettäisiin testattavaksi kliiniseen laboratorioon.

Punkkikotitestillä puolestaan mitataan borrelian esiintymistä punkissa. Positiivinen punkkitesti ei aina tarkoita infektiota, sillä taudin tarttuminen ihmiseen riippuu muun muassa punkin kiinnioloajasta iholla.

Jos vasta-ainekotitesti on positiivinen, täytyykö silloin mennä lääkäriin?

Tilanne vaatii aina lääkärin kliinisen arvion. Jos kotitesti on tehty ilman asianmukaista kliinistä epäilyä, positiivinen kotitestitulos on usein väärä ja tehdyt jatkoselvitykset kuormittavat terveydenhuoltoa.

Jos vasta-ainekotitesti on negatiivinen, voiko olettaa, että tartuntaa ei ole?

Ei, negatiivinen tulos ei poissulje borrelia-infektion mahdollisuutta, mikäli potilaalla on borrelia-infektioon sopivia oireita tai löydöksiä. Vasta-aineiden ilmaantumisessa saattaa olla viivettä ja testi voi näyttää negatiivista, jos se on tehty liian varhain.

Kuinka suurella todennäköisyydellä punkin purema johtaa infektioon?

Suomessa noin 17 prosenttia punkeista kantaa borrelia-bakteeria. Infektion riski kasvaa, mitä kauemmin borreliaa kantava punkki on ihossa kiinni. Vain osa altistuneista saa infektion.

Alussa borrelioosi näkyy yleensä rengasmaisena punaisena ihottumana purema-alueella. Salakavalaa on se, että kaikille tätä punertavaa aluetta ei tule. Oireet voivat ilmetä vasta kuukausien päästä neurologisina oireina. Päivittäisillä ihon tarkistuksilla, heinikoiden välttelyllä ja pitkien housujen pidolla voi vähentää tartunnan riskiä.

Punkit levittävät myös puutiaisaivotulehdusta. Pystyykö puutiaisaivotulehdusta todentamaan kotitestillä?

Ei. Puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa virusta kantaa noin 1,6 prosenttia punkeista, se on siis huomattavasti borreliaa harvinaisempi.

Taudit poikkeavat myös tartuntamekanismiltaan. Puutiaisaivokuume tarttuu lähes välittömästi punkin pureman jälkeen.

Puutiaisaivotulehduksen infektio-oireita saa vain osa, 10–30 prosenttia. Oireisilla potilailla infektio on kaksivaiheinen. Muutamien päivien kuluttua tartunnasta potilaalla voi ilmetä vaihtelevaoireisesti kuumetta. Monella tauti jää tähän. Osa voi kuitenkin saada parin viikon oireettoman jakson jälkeen varsinaisen aivotulehduksen, johon liittyy muun muassa kuumetta, päänsärkyä ja neurologisia oireita. Taudilta voi suojautua rokotteella.

Uusimmat uutiset