Sääksiparin pesäpuu uhattuna Pyhtäällä

Kimmo Seppälä

Kalasääski pitää majaa Purolanlahdella. Arkistokuva.

Iso pesä on Purolanlahden Mäntysaaren leveälatvaisessa männyssä.

Kalasääski kääntelee latvuksessa päätään ja levittää siipensä. Lintu on nähnyt lähestyvän veneen. Sääksi kaartaa kierroksen pesäpuun ympärillä ja laskeutuu takaisin petäjän latvaan.

Tuusulalaiset Riitta Heiskanen ja Jarmo Kyttänen ovat asuneet osan vuodesta Purolan Korsnäsintiellä vuodesta 2005 lähtien. Mäntysaaressa on ollut kalasääsken pesä koko sen ajan vuoteen 2011 asti, jolloin talvimyrsky kaatoi lintujen pesäpuun.

Ville Vanhala

Jarmo Kyttänen ja Riitta Heiskanen ovat tarkkailleet kotialueellaan sääskiparin eloa.

— Tänä kesänä lahdelle saatiin uusi sääksipari, Kyttänen kertoo.

— Jos ilmassa alkaa pörrätä lentokoneita, lintujen pesimisrauha särkyy, eivätkä linnut enää palaa Purolanlahdelle.

Yksityiset lentoalan toimijat ovat ostaneet Pyhtäältä 90 hehtaarin maa-alueen, jonne on rakenteilla reilun kilometrin pituinen kiitorata. Ympäristölupaa toiminnalleen hakeva yhtiö arvioi, että lentokentältä tai –alueelta nousee noin 2000-4000 lähinnä pienlentokonetta vuodessa. Selvityksissä toisaalla esiintyy 6000 vuosittaista lentoa.

Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson ja Uudenmaan piirien mielestä Pyhtään lentokentälle ei tulisi myöntää ympäristölupaa, sillä kentän sijoituspaikasta ja lentotoiminnasta ei ole tehty luonnonsuojelulain vaatimaa Natura-arviointia.

Kyttäsen mukaan Santaniemen selältä on tehty lintuselvitys viimeksi vuonna 2013, jolloin alueelle kaavailtiin tuulivoimaloita.

— Purolanlahden osalta selvitystä ei ole tehty lainkaan, vaikka kysymyksessä on merkittävä lintuvesistö. Sääksien lisäksi lahdelta tavataan merikotkia ja se on myös tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka.

Kalasääski nousee taas siivilleen. Se kaartaa venettä kohti ja viheltää varoitusääneen. Kyttänen kääntää veneen ympäri. Lintua ei ole syytä enää enempää häiritä.

— Lentokentältä on sääksien pesimäsaarelle linnuntietä noin kahden ja puolen kimometrin matka, Kyttälä kertoo.

— Ilmaan nousevat lentokoneet miltei viistävät pesäpetäjää.

Kyttänen ja Heiskanen ovat seuranneet sääksipesän elämää kotirannastaan päivittäin. Linnut ovat tulleet heille tutuiksi.

— Lahdella on luontoarvoja, joita ei lentokenttää rakentamalla tunnusteta, eikä varsinkaan kunnioiteta.

Kotkan ympäristötoimeen jätettiin määräaikana 32 Pyhtään lentoalueen ympäristölupaa vastustavaa muistutusta. Yksi muistuttajista on Kotkan ympäristöseura, jonka mukaan ennen luvan myöntämistä hankkeesta on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi.

Ympäristöjärjestöjen lisäksi lupaa vastustavat yksityiset kansalaiset. Kotkan ympäristölautakunta päättää Pyhtään lentoalueen ympäristöluvasta syyskuun puolenvälin jälkeen.

Sääksi kaartaa vielä veneen yllä ja päättää kierroksensa taas männyn leveään latvaan. Iso lintu näkyy mustana silhuettina aurinkoa vasten. Vieläkö se ensi keväänä palaa muuttomatkaltaan omaan pesäpuuhunsa?

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.