Kuusaalla kasvanut Simo Rantalainen kirjoitti elämäkerran Tarmo Uusivirrasta

Markus Schulte

Simo Rantalainen vietti nuoruutensa Kuusankoskella.
Simo Rantalainen vietti nuoruutensa Kuusankoskella.

Tässäkö tämä nyt oli? Näin Simo Rantalainen ajatteli, kun nyrkkeilyuransa jo taakseen jättänyt Tarmo Uusivirta avasi hänelle kotiovensa vuonna 1997. Siivottomassa asunnossa oli toinen toistaan enemmän sivuraiteille joutuneita laitapuolen kulkijoita.

Kaksi vuotta myöhemmin Suomen toistaiseksi viimeinen nyrkkeilyn euroopanmestari teki itsemurhan.

Hänellä oli taipumusta vaipua melankoliaan tai depressioon. Hän otti pienetkin takaiskut hyvin raskaasti.

Nyrkkeilijästä elämäkerran kirjoittanut Simo Rantalainen toimi Uusivirran asiainhoitajana vuosina 1989—1993. Ystävyys ei kuitenkaan ollut syy, miksi hän kirjoitti kaveristaan teoksen nimeltä Tare.

Tare on Simo Rantalaisen toinen teos. Hän julkaisi vuonna 2009 Hyvät, pahat ja munat -teoksen, jossa hän kuvaili kokemuksiaan suomalaisessa mediatyössä.

— Sanon sitä satukirjaksi, kun joku kyseli epäillen, onko siinä kuvattu totta. Ei ole, se on täyttä fiktiota. Tare on faktaa.

Simo Rantalainen asui nuoruutensa Kuusankoskella. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kouvonrinteen lukiosta vuonna 1981. Helsinkiin hän muutti vuonna 1983.

Rantalainen aloitti tv-journalistin uransa mainostelevision urheilu-uutisissa vuonna 1987. Kansakunnan julkkis hänestä tuli vuonna 1992 talk show -ohjelmassa Hyvät, pahat ja rumat, jota hän juonsi aluksi Jari Sarasvuon, sitten Pauli Aalto-Setälän kanssa.

Vuonna 1989 hän päätti innostuttaa jo puolitoista vuotta aikaisemmin uransa lopettaneen Tarmo Uusivirran takaisin nyrkkeilyn pariin.

Nykyisin Rantalainen toimii freelance-toimittajana.

Rantalainen vakuuttaa, että kyseessä on tinkimätön elämäkerta suuresta suomalaisnyrkkeilijästä. Kirjoitusrupeama kesti viisi vuotta.

— Kuten romanit sanovat, vainajien päälle ei saa puhua tai kirjoittaa. Jos se tehdään, asiat pitää sanoa juuri niin kuin ne ovat.

Rantalaisen mukaan huono onni piinasi Uusivirtaa koko nyrkkeilyuran ajan. Vuonna 1980 Uusivirta kuului Moskovan olympialaisissa varmimpiin mestarisuosikkeihin. Tie katkesi kuitenkin ensimmäiseen otteluun, kun vastustaja törmäsi päällään häneen. Silmäkulma aukesi, ottelu keskeytettiin ja Uusivirran olympiaurakka jäi siihen.

Uusivirran ammattilaisurakin alkoi onnettomasti. Ruotsalainen manageri neuvotteli huonosti otteluja.

— Ne tulivat aina lyhyellä varoitusajalla, ja niitä oli ihan liian harvoin, Rantalainen sanoo.

Rantalaisen mukaan Uusivirta oli ammattilaisuransa alussa niin kovassa kunnossa, että oikean managerin käsissä hän olisi edennyt maailmanmestaruusotteluun kahdessa vuodessa.

Vaikka Uusivirta osasi Rantalaisen mukaan olla hauska ihminen, hänellä oli myös pimeä puolensa.

— Hänellä oli taipumusta vaipua melankoliaan tai depressioon. Hän otti pienetkin takaiskut hyvin raskaasti.

Uusivirta riisti henkensä vain 42-vuotiaana.

Simo Rantalainen kertoo 7.2. julkaistavasta Tare-kirjastaan Kouvolan pääkirjastossa 22.2. kello 18.

Nyrkkeilijä Tarmo Uusivirta

Syntyi vuonna 1957, kuoli vuonna 1999.

2 MM-hopeaa vuosina 1978 ja 1982.

Euroopan mestari vuonna 1979.

Pohjoismaiden mestari vuosina 1978 ja 1982.

Viisinkertainen suomenmestari.

31 ammattilaisottelua (24 voittoa, 3 ratkaisematonta ja 4 häviötä).

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.