Kunnanvaltuusto oli yksimielinen Pyhtään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta — Toiveena on, että elinkeinohankkeet nytkähtäisivät eteenpäin

Kunnanvaltuusto hyväksyi Pyhtään talousarvion ja taloussuunnitelman. Valtuutetut toivovat, että uudet hankkeet toteutuisivat ja väkiluku kasvaisi.

Raimo Eerola

Näille sijoille Verssonkankaalle suunnitellaan kylpylähotellia ja huvila-aluetta.
Näille sijoille Verssonkankaalle suunnitellaan kylpylähotellia ja huvila-aluetta.

Pyhtään kunnanvaltuusto hyväksyi maanantai-illan kokouksessaan Pyhtään talousarvion vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman vuosille 2021–2022. Muutosehdotuksia ei tullut.

Pyhtään vuoden 2020 talousarvio muodostui kunnallisveron korotuksen ja talousarvioon kohdennettujen sopeuttamistoimenpiteiden myötä noin 243 000 euroa ylijäämäiseksi.

— Alkujaan ylitys oli melkoinen. Muutokset saatiin tehtyä palvelutasoa huomattavasti heikentämättä, kertoi hallintojohtaja Tommi Koskinen esitellessään talousarviota ja taloussuunnitelmaa.

Talousarvion saatesanoissa kunnanjohtaja Jouni Eho toteaa Pyhtään tarvitsevan lisää tuloja, jotta on mahdollista kattaa kuntastrategiassa luvatut huippulaatuiset peruspalvelut kuntalaisille. Siksi vuoden 2020 tuloveroprosenttia korotettiin puolikkaan prosentin verran 20,75:een prosenttiin. Tämän päätti kunnanvaltuusto kokouksessaan 18. marraskuuta.

— Meillä on etu, että olemme saaneet talousarvion ja taloussuunnitelman hyvissä ajoin kasaan, sanoi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Osmo Kallio.

Toiveissa hankkeiden toteutuminen ja asukasmäärän lisääntyminen

Kunnanvaltuutetut olivat maanantai-illan puheenvuoroissaan tyytyväisiä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan, mutta myös huolia elinvoimaisuuden ja väkiluvun kehittämisestä nousi esille.

Talousarviossa mainitaan koko Kaakkois-Suomen suurimmaksi haasteeksi elinvoimaisuuden parantaminen ja uusien yritysten ja innovaatioiden saaminen alueelle. Talousarvioon on kirjattu myös, että Pyhtäälle suurin tulevaisuuden uhkakuva on väkiluvun pienentyminen. Näihin seikkoihin liittyen Sari Tjeder (kok.) esitti puheenvuorossaan muutaman toiveen joulupukille:

— Anna elinkeinohankkeiden toteutua, tuo Pyhtäälle lisää asukkaita ja asukkaille töitä, jotta pyhtääläisillä on veronmaksukykyä, sanoi Tjeder.

Pyhtäällä on tällä hetkellä vireillä monia hankkeita, jotka ovat suuria kunnan kokoon nähden. Näitä ovat esimerkiksi lentopaikkahanke, Keihässalmen saaristokylän suunnitelmat ja Versson luontomatkailualueelle suunniteltu kylpylähotelli.

Ei kolmatta tappiollista vuotta

Pyhtään kaksi perättäistä tappiollista vuotta mietityttivät Kari Huovilaa (sd.).

— Kolmatta ei pidä tulla, jollemme halua riskikunnaksi, sanoi Huovila.

Hänkin toivoo hankkeiden toteutuvan, sillä näissä onnistuminen tekisi kunnasta kiinnostavamman.

Raul Lehto (ps). kiitti hallintokuntia hyvästä työstä talousarvion ja taloussuunnitelman parissa. Toisaalta hänen mielestään kunnantaloutta ei voi paikata vain veroilla, jos Pyhtään väkiluku ei kasva. Hänestä palvelurakenteen kustannusrakenteen voisi ottaa lähempään tarkasteluun.

Matkailua ja lapsimyönteisyyttä

Pyhtään hyvän menokehitys sai kiitosta Riikka Turuselta (kesk.). Tilastokeskuksen tietojen mukaan kunnan nettokäyttökustannukset vuonna 2017 olivat 5 345 euroa. Nettokäyttökustannukset ovat siis Kymenlaakson alhaisimmat. Vertailussa kaikkiin noin kolmeensataan suomalaiseen kuntaan Pyhtää on sijalla 47.

— Elinkeinohankkeita olisi syytä saada nytkähtämään eteenpäin, sanoi Turunen.

Myös Tim Rosqvist (r.) toivoi matkailuelinkeinon kehittymistä Pyhtäällä. Jukka Söderholm (vihr.) puolestaan nosti esille, että talousarvion kautta kunnalla on mahdollisuus panostaa lapsimyönteisyyteen. Hänestä myös joukkoliikennettä olisi syytä parantaa tulevaisuudessa.

Mervi Liimatainen (kok.) toivoi, että seuraavissa budjeteissa käytettäisiin mittareina koulukohtaisia oppilaiden kokonaismääriä.

Työllistämistä tukevaa mallia voidaan selvittää

Valtuuston kokouksessa todettiin loppuunkäsitellyksi Lehdon tekemä valtuustoaloite pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tukemisesta. Aloitteessa ehdotetaan mallia, jossa kunta myöntäisi pitkäaikaistyöttömän palkkaavalle yritykselle avustusta palkkakustannuksiin.

Vuoden 2020 talousarviossa ei sopeuttamispaineen vuoksi esitetty määrärahaa kohdennettavaksi tähän tarkoitukseen. Tällaista mallia voidaan silti selvittää edelleen ja mahdollisesti huomioida kokeilu tulevissa talousarvioissa, jos taloustilanne niin sallii.

Perhekeskusmalli sai kiitosta

Rehtori Sari Hakulinen otti esille sen, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on päivitetty syksyllä 2019. Suunnitelmassa painotetaan muun muassa pyhtääläisen perhekeskustoiminnan kehittämistä. Tjeder mainitsi Pyhtään saaneen erityiskiitosta hyvin toimivasta perhekeskusmallistaan Kymsotelta.

— Tarvitsemme lapsiperheitä väestön lisäämiseksi ja myös koulujen ja kylien eloisana pitämiseksi, sanoi Tjeder.

Vuonna 2020 työstetään koko Kymenlaakson lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmiiksi.

Muokattu 9.12. kello 21.23: Lentopaikkahankkeen nimi täsmennetty lentokentästä lentopaikaksi.

Luetuimmat