Haminassa nähdyt marssit päätyivät kansien väliin – Sotilasmusiikki saattaa ihmiset yhteen

Kirjailija Martti Linnan kirjoittama Hamina Tattoo on upeasti kuvitettu juhlakirja, mikä kertoo sotilasmusiikkitapahtuman historian lisäksi sen hengestä ja tunnelmista.

Ville Vanhala

Kirjan tekijät kirjailija Martti Linna ja graafikko Nunnu Halmetoja skoolasivat valmistuneen Hamina Tattoo juhlakirjan kunniaksi.
Kirjan tekijät kirjailija Martti Linna ja graafikko Nunnu Halmetoja skoolasivat valmistuneen Hamina Tattoo juhlakirjan kunniaksi.

Hamina Tattoo-juhlakirja nostaa haminalaiskirjailija Martti Linnalle marssimuistoja pintaan. Vuodelta 1987, jolloin Linna suoritti varusmiespalvelustaan Haminan Reserviupseerikoulussa muistot ovat hänen mukaansa lämpimiä, mutta eivät välttämättä mukavia.

Viimeisen parin kymmenen vuoden aikana, mitkä Linna on asunut Haminassa, hän on huomannut, että marssi on loppujen lopuksi hienoa musiikkia.

Tiistai-iltana Haminan Reserviupseerikoulun maneesissa julkaistua Hamina Tattoo-teosta kirjoittaessaan Linna on tallentanut kansien väliin tapahtuman historian lisäksi sitä henkeä ja tunnelmaa, mikä on tehnyt Hamina Tattoosta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnetun sotilasmusiikkitapahtuman.

– Tattoossa Haminan kaupunki ja monipuolinen sotilasmusiikki nivoutuvat ihanteellisella tavalla yhteen, Linna totesi.

Vahva yhteinen traditio

Liki 250 sivua sisältävän kuvapainotteisen juhlakirjan valokuvat ovat Hamina Tattoon arkiston ja Puolustusvoimien kuvakokoelmien lisäksi yksityisten haminalaisten ihmisten ja Tattoon vieraiden arkistoista.

Kirjan taitosta vastaa kotkalainen graafikko Nunnu Halmetoja. Teoksen kustantaja on Hamina Tattoo/Haminan kaupunki

Linnan mukaan haminalaisten rohkeus ja yhteishenki ilmenee erityisesti Tattoo-tapahtuman käynnistämisessä ja ylläpitämisessä.

– Yhteishenkeä ja heittäytymiskykyä havaitsin myös pyytäessäni kirjaa varten haminalaisia haastateltaviksi. Kukaan pyydetyistä ei kieltäytynyt, Linna kertoi.

Hänen mukaansa Hamina Tattoosta on kolmen vuosikymmenen aikana Haminaan vahva yhteinen traditio.

– Tattoo yhdistää haminalaisia, mutta se lisää kaupungin näkyvyyttä myös ulospäin. Nykyään Hamina saatetaan tuntea juuri Tattoon ansiosta.

Tunnetta ja epävarmuutta

Linna oli tyytyväinen siitä, että häntä pyydettiin noin puolitoista vuotta sitten kirjoittamaan historiikin sijasta juhlakirja, johon hän sai liitettyä saumattomasta erilaisia elementtejä kolmen vuosikymmenen ajalta.

– Musiikki ja esittäminen muodostavat Tattoo-tapahtumasta korkeintaan puolet. Loput syntyy Haminan miljööstä ja ennen kaikkea Tattoon aikana tapahtuvista ihmisten kohtaamisista, Linna totesi.

Hän muistutti, että kokonaan uutta luotaessa kuten Haminassa tehtiin 30 vuotta sitten, päätökset perustuvat hyvin pitkälti tunteisiin, minkä vuoksi päättäjien on myös siedettävä epävarmuutta.

– Se tunne on kantanut tähän päivään saakka ja kantaa myös tulevaisuudessa.

Linnan mukaan päätöksenteolla ei koskaan ole täydellistä tietoa mukanaan, mistä hän mainitsi esimerkkinä tältä vuodelta koronaviruspandemian vuoksi ensi vuodeksi siirretyn Tattoo-tapahtuman.

– Kenelläkään ei ole tietoa tulevaisuudesta. Haminassa valmistaudutaan nyt ensi ja seuraavana vuonna pidettävien Tattoiden järjestämiseen. Se on kaupungille positiivinen haaste.

Armeijasta tanssilavoille

Kirjailija Linna on viimeaikaisessa tuotannossaan paneutunut musiikkiin. Ennen Hamina Tattoo-juhlakirjaa häneltä ilmestyi viime keväänä tanssilavoista, niiden elämästä ja tapahtumista kertova teos Tanssilavojen Suomi.

Linna kertoi, että sotilasmusiikilla ja tanssilavoilla on muutakin yhteistä kuin se, että yhä monipuolisemmaksi muuttuva sotilasmusiikki sisältää myös kevyttä tanssimusiikkia.

– Varusmiessoittokunnalla ja reserviupseerikoululla on merkittävä rooli suomalaisen musiikkialan opinahjona Linna totesi.

– Reserviupseerikoulusta on valmistunut lukemattomien muusikoiden lisäksi jopa tangokuninkaallisia kuten esimerkiksi vuoden 2014 tangokuningatar Maria Tyyster.

Uusimmat uutiset