Kaupunkiverkosto vaalii Aallon perinnettä — Sunilassa on aineksia Unescon maailmanperintökohteeksi

Raimo Eerola

Kantola, eli tehtaanjohtajan talo on nyt Kotkan kaupungin omistuksessa ja sitä voi vuokrata kokouskäyttöön.
Kantola, eli tehtaanjohtajan talo on nyt Kotkan kaupungin omistuksessa ja sitä voi vuokrata kokouskäyttöön.

Asukasyhdistys Pro Sunila ry:n tiedottaja Noora Kiili toteaa, että Kotkalla on onnea, kun Suomen kaikkien aikojen kuuluisin ja merkittävin arkkitehti on saanut aikoinaan vapaat kädet Sunilan työläisasuinalueen suunnittelussa.

— Kokonainen kaupunginosa moderneja duunariasuntoja rakennettiin vastaamaan Sunilan sellutehtaan työvoimatarpeisiin. Talot on sijoiteltu maaston muotoja myötäillen, jättäen myös paikalle kauniit mäntypihat.

Arkkitehti- ja muotoiluopiskelijoita, kuvaajia, elokuvantekijöitä ja muita matkailijoita vierailee Sunilassa koko ajan, muun muassa USA:sta ja Japanista.

Kantola, eli tehtaanjohtajan talo on nyt Kotkan kaupungin omistuksessa ja sitä voi vuokrata kokouskäyttöön.

— Olemme järjestäneet keväällä pari yleisötilaisuutta, missä omistajan toiveesta olemme keränneet ideoita Kantolan käytön lisäämiseksi. Suunnittelu on siis käynnissä kaupunkisuunnittelun ja kulttuuritoimen kanssa.

Kaikki Aalto-kaupungit halutaan mukaan

Arkkitehti Alvar Aallon (1898—1976) suunnittelemat kymenlaaksolaiskohteet ovat vahvasti mukana Aalto-kaupunkien verkoston suunnitelmissa. Helmikuussa perustetun verkoston tarkoituksena on saada lisää iskuvoimaa arkkitehti Alvar Aallon perinteen vaalimiseen.

Kotka liittyi verkostoon helmikuussa.

— Suomessa on 23 kuntaa tai kaupunkia, joissa on merkittävää Aalto-arkkitehtuuria. Tarkoitus on saada kaikki mukaan, johtaja Tommi Lindh Aalto-säätiöstä kertoo.

Säätiössä on visioitu seminaarien, Aalto-tempausten, näyttelyiden ja markkinoinnin lisäksi myös syvällisempää yhteistyötä.

Aalto-säätiö haluaisi nähdä tulevaisuudessa myös Alvar Aallon arkkitehtuuriperintöön nojaavan Unescon maailmanperintökohteen, joka muodostuisi 10—15 kunnan alueella olevista kohteista.

Toistaiseksi Unesco-esitykseen haetaan vasta teemoja. Lindhin mukaan yksi Aalto-teema voisi olla arkkitehtuurin industrialismi. Tästä teemasta Lindh nostaa esiin Kotkan Sunilan kaupunginosan, jonne Aalto suunnitteli 1930-luvulla selluloosatehtaan ja asuinalueen.

Sunilasta suojelukohde?

Lindh toivoisi Kotkalta määrätietoisia toimia Sunilan suojelemiseksi. Asia on takkuillut Kotkassa jo parikymmentä vuotta. Jos kunnollista suojelupäätöstä ei saada aikaan, Sunila voi pudota pois Aalto-verkoston Unesco-suunnitelmasta.

Unescon maailmanperintölistalle pääseminen edellyttää kohteen turvaamista kansallisella tasolla. Pelkkä asemakaavasuojelu ei riitä, sillä se jättää rakennusten sisätilat vaille suojaa. Unesco odottaa kohteiltaan myös pitkän tähtäimen hallintaohjelmaa, jossa alueen koskemattomuus turvataan mahdollisimman hyvin.

Unescon listalle pääsy vaatisi kohteelta asemakaavasuojelun lisäksi rakennussuojelulain piiriin pääsemistä. Kunnan pitäisi tehdä asiasta esitys Museovirastolle, joka antaa lausunnon edelleen Ely-keskukselle suojelupäätöstä varten.

Johanna Vehkaluoto/Matti Tieaho

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.