Siperiansammet polskivat Sapokassa — Lammesta voi kurkistaa jopa 30-kiloinen vonkale

Sampia pääsee ruokkimaan Sapokan lammen rannalta.

Linda Varoma

Venäjänsampia uiskentelee nykyisin myös Sapokan lammessa. Kuva tosin on Maretariumin altaaseen jääneistä yksiöist.
Venäjänsampia uiskentelee nykyisin myös Sapokan lammessa. Kuva tosin on Maretariumin altaaseen jääneistä yksiöist.

Sapokan lammella Kotkassa voi kohdata näyn, joka laittaa hieraisemaan silmiä. Lammessa uiskentelee tätä nykyä nimittäin isoja siperiansampia, joista suurimmat ovat 30 kiloisia ja 170 senttiä pitkiä.

Kuusi keskipainoltaan 25-kiloista sampea sai uuden kodin viime joulukuussa Sapokan lammesta, kun ne siirtoistutettiin sinne Maretariumin remontin yhteydessä.

Anna Vaniala

Toimitusjohtaja Sari Saukkonen ja akvaristi-sukeltaja Juhani Soinila siirsivät sampia viime joulukuussa Sapokan lampeen.
Toimitusjohtaja Sari Saukkonen ja akvaristi-sukeltaja Juhani Soinila siirsivät sampia viime joulukuussa Sapokan lampeen.

Siirtoistutus ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että siperiansampia nähdäkseen olisi suunnattava Saponkan lammelle, vaan Maretariumin altaissa uiskentelee yhä 14 siperiansampea.

Siperiansampien istutukseen Maretarium sai luvat Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Kotkan kaupungilta. Siirtoistutus on kirjattu myös valtakunnalliseen istutusrekisteriin. Tosin rekisterissä ne esiintyivät jonkin aikaa keskimäärin 25-kiloisina ahvenina, sillä istutusrekisteri ei tunnistanut siperiansampea. Sittemmin laji on saanut rekisteriin oikean lajimääritelmän.

Sari Tauru

Maretariumiin venäjänsammet tulivat vuonna 2005. Yksi tulokkaista kuvattuna tuolloin.
Maretariumiin venäjänsammet tulivat vuonna 2005. Yksi tulokkaista kuvattuna tuolloin.

Maretariumiin siperiansammet hankittiin vuonna 2005 viiden kuukauden ikäisinä Imatran sampien kasvatuslaitokselta. Nyt altaissa ja Sapokan lammessa uiskentelee siis 14-vuotiaita sampia. Sammet voivat elää 50 – 60 -vuotiaiksi.

Sampien lisäksi Sapokan lammessa on muun muassa isoja karppeja ja suutareita.

Varmimmin siperiansammen kanssa pääsee tekemään tuttavuutta ruokkimalla niitä rehupelleteillä. Pellettipusseja on ostettavissa Maretariumista.

Siperiansampi (Acipenser baeri)

Siperiansampi on Euroopassa yleisin viljelyssä oleva sampilaji. Erinomaisen lihansa ja kaviaarinsa takia sammet ovat olleet riistopyynnin kohteena kaikkialla maailmassa ja siksi niiden kannat ovat pienentyneet voimakkaasti. Kantojen pienentyminen on myös seurausta kutujokien rakentamisesta ja niiden likaantumisesta. Laatokasta ja Äänisestä alkuperäiset kannat ovat jo hävinneet ja Itämeren kannasta ei ole jäljellä kuin joitakin yksilöitä. Sammen olemassaolon turvaamiseksi Venäjällä ja Keski-Euroopassa on ryhdytty tehokkaisiin viljely- ja istutustoimiin.Sampien heimoon kuuluu 18 lajia, joista sampea, sterlettiä, sinisampea, siperian- ja venäjänsampea sekä tähtisampea tavataan silloin tällöin Suomenlahdella.Lähde: Maretarium