Etelä-Kymenlaaksossa on mustikkaa mättäät turvoksissa – Poikkeuksellisen runsas sato on houkutellut metsiin tavallista enemmän marjanpoimijoita

Kokemattoman marjanpoimijan kannattaa muistaa myös oikeat poiminta-asennot.

Ella Karttunen

Eräopas Kirsi Kallion antoisimmat mustikka-apajat löytyvät Pyhtään Vastilasta
Eräopas Kirsi Kallion antoisimmat mustikka-apajat löytyvät Pyhtään Vastilasta

Ensin poimuri ropisee mättäällä ja sitten mustikat ropisevat muovilaatikon pohjalle.

Pyhtääläisen eräoppaan Kirsi Kallion Pyhtään Vastilassa sijaitsevalla mustikkapaikalla riittää poimittavaa, vaikka Kallio on käynyt jo edellisenä päivänä hakemassa kymmenisen litraa mustikoita samasta männiköstä.

– Tänä kesänä mustikasta saadaan keskivertoa parempi sato, koska mustikan kukinta ja pölytys onnistuivat hyvin, Kallio kertoo.

Kun hän sipaisee kädellään varpuja, niiden alimpien lehtien suojasta paljastuu vielä miltei valkoisia mustikan raakileita. Kallio kertoo, että eteläisessä Kymenlaaksossa mustikat kypsyivät hieman tavanomaista myöhemmin heinäkuun alkupuolella, mutta satokausi jatkuu todennäköisesti aina syyskuulle saakka.

– Marjat ovat myös hyvän kokoisia, mehukkaita ja kaikin puolin laadukkaita, Kallio toteaa.

Ella Karttunen

Mustikoita kannattaa poimia ämpärin sijasta ensin pienempiin astioihin, etteivät ämpärin pohjalle päätyvät marjat ehdi liiskaantua.
Mustikoita kannattaa poimia ämpärin sijasta ensin pienempiin astioihin, etteivät ämpärin pohjalle päätyvät marjat ehdi liiskaantua.

Ämpärillisen hinta kohdallaan

Tänä kesänä mustikoiden lisäksi myös niiden poimijoita on Kallion mukaan eteläisen Kymenlaakson metsissä enemmän kuin vuosikausiin.

– Koronapandemian myötä suomalaiset ovat jääneet kotimaahan ja retkeilyn lisääntyessä myös yhä useampi on ruvennut keräämään tänä kesänä marjoja.

Uusia poimureita ostaessaan Kallio huomasi, että monesta liikkeestä poimurit on jopa myyty loppuun.

– Vielä alkukesästä meitä peloteltiin sillä, että marjat jäävät metsään, koska thaimaalaiset poimijat eivät pääse maahan. Nyt näyttää siltä, että mustikkasatoa saadaan kiitettävästi talteen kotimaisin voimin.

Sekä itselleen että myyntiin mustikoita poimiva Kallio on pannut tyytyväisenä merkille, että mustikanpoimijoiden ja myös niiden myyjien lisääntymisen myötä mustikan hinta ei kuitenkaan ole laskenut siinä määrin, että niiden poiminta olisi kannattamatonta.

Kallio myy ämpärillisen puhdistettuja mustikoita 50 eurolla ja puhdistamattomia 35 eurolla kotipaikkakunnalleen ja pääkaupunkiseudulle.

– Asiakaskunta koostuu yksityisistä ostajista, koska keräyspisteiden maksama hinta on huomattavasti alhaisempi.

Ella Karttunen

Kirsi Kallion astiat ovat vielä metsään mennessä tyhjiä, mutta muutaman tunnin kuluttua hän on taas poiminut talteen reilut kymmenen litraa mustikoita.
Kirsi Kallion astiat ovat vielä metsään mennessä tyhjiä, mutta muutaman tunnin kuluttua hän on taas poiminut talteen reilut kymmenen litraa mustikoita.

Ella Karttunen

Ammattimaisen poimijan varustukseen kuuluu riittävä määrä eri kokoisia astioita ja useampi poimuri.
Ammattimaisen poimijan varustukseen kuuluu riittävä määrä eri kokoisia astioita ja useampi poimuri.

Karpalokausi jatkuu kevääseen

Kallion mustikanpoiminnan aloittaminen viivästyi hieman, koska hän on viime viikkoina kiertänyt tuttuja hilla-apajiaan.

– Hillan sato jäänee meidän seudulla tänä kesänä viime vuotta heikommaksi. Sen sijaan villivadelmaa on ollut seudulla runsaasti ja marjat ovat myös korkealaatuisia, Kallio toteaa.

Kallio odottaa vielä puolukoiden ja karpaloiden kypsymistä myöhemmin syksyllä. Kukintojen perusteella puolukasta on Kallion mukaan odotettavissa kenties hieman keskivertoa parempi sato.

– Karpalon poimintakausi jatkuu talven jälkeen taas keväällä. Viime keväänä karpaloita pystyi poimimaan läpi talven, koska maassa ei ollut lumipeitettä peittämässä marjoja.

Ella Karttunen

Varvun ylimmissä osissa on kypsiä mustikoita, mutta alimpien lehtien alla marjat ovat vielä vaaleita raakileita.
Varvun ylimmissä osissa on kypsiä mustikoita, mutta alimpien lehtien alla marjat ovat vielä vaaleita raakileita.

Kyykystä kontalleen

Mättään äärellä kyykkiminen voi varsinkin tottumattomalle olla pitkään jatkuessaan vaivalloista. Kallio neuvookin, että myös marjoja poimiessa on syytä muistaa oikeat työasennot.

– Kyykkimisen sijaan poimiessa kannattaa käydä kontalleen tai jopa istua mättään vierelle, ettei selkä kipeydy.

Kallio suosittelee marjametsään menijöitä pukeutumaan pitkähihaisiin puseroihin tai takkeihin ja pitkälahkeisiin housuihin.

– Vaikka hyttysistä ei tänä kesänä ole ollut suuremmin harmia, niin peittävät vaatteet suojaavat ihoa esimerkiksi mahdollisilta oksien naarmuilta.

Eteläisen Kymenlaakson metsissä ei Kallion mukaan ole vielä toistaiseksi ollut kiusana myöskään hirvikärpäsiä. Myöhemmin syksyllä marjastamaan tai sienestämään lähtijöille hän kuitenkin suosittelee verkolla varustettua suojahattua tai -takkia.

Marjastajan ja sienestäjän on myös syytä varata retkelleen riittävästi juotavaa.

– Jos pelkää eksyvänsä, niin kannattaa varmistaa, että puhelimessa riittää latausta ja pukea ylleen jotain kirkkaanväristä kuten huomioliivit, jolloin on helpommin mahdollisten etsijöiden löydettävissä.