Kymijoki toipui likaviemäristä lohijoeksi, mutta millaista hoitoa Kaakkois-Suomen vedet kaipaisivat nyt? ELY-keskus kartoittaa ajatuksia

Verkkokyselyssä kartoitetaan näkemyksiä lähivesien kunnosta ja siitä, mitä vesille pitäisi tehdä.

Lukas Pearsall

Kymijoki toipui likaviemäristä lohijoeksi, mutta millaista hoitoa Kaakkois-Suomen vedet kaipaisivat nyt? ELY-keskus kartoittaa ajatuksia

Millaisessa kunnossa lähiympäristösi vedet ovat? Tämä kiinnostaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY), joissa valmistellaan uusia vesienhoitosuunnitelmia.

Suunnitelmat uusitaan kuuden vuoden välein. Niiden tavoitteena on parantaa sekä pinta- että pohjavesien tilaa.

Valituksia limoittuneista verkoista ja umpeenkasvaneista vesistä

ELYn mukaan Kaakkois-Suomen vesistöjen kunto on kohentunut takavuosista. Esimerkiksi eteläisen Saimaan vedenlaatu on parantunut, ja Kymijoki on muuttunut likaviemäristä lohijoeksi. Metsäteollisuuden päästöt ovat vähentyneet vuosikymmenien takaisesta, ja jätevesien käsittely on tehokkaampaa kuin ennen.

Myös vesien tummuminen ja mikromuovit ovat herättäneet huolta.

Toisaalta osa alueen järvistä ja joista on heikommassa kunnossa, ja esimerkiksi sinilevät ovat joissakin järvissä jokakesäinen riesa. Myös Suomenlahden rannikkovedet kaipaavat toimenpiteitä.

Vesillä liikkujat ovat valittaneet esimerkiksi kalaverkkojen limoittumisesta ja vesien umpeenkasvusta. Myös vesien tummuminen ja mikromuovit ovat herättäneet huolta.

Verkkokysely avoinna heinäkuun alkupuolelle asti

ELY-keskukset keräävät kansalaisten näkemyksiä ja palautetta vesienhoidosta. Kyselyyn voi vastata 8.1.—9.7.2018.

Kysely ja sen aineistot löytyvät osoitteesta ymparisto.fi/vaikutavesiin. Samasta osoitteesta löytyy myös merenhoitoon liittyvä kysely, joka sulkeutuu jo 16. helmikuuta.

Vesien tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä voi tarkastella myös karttasovelluksen kautta.